Miellyttävää kippailua tapanina

Tapanina oli jälleen aika kerääntyä tunnelmalliseen VSMO-pokerimonttuun päästelemään joulun höyryjä pihalle. Lopulta paikalle saapui 19 enemmän tai vähemmän meritoitunutta pokeriharjaa.

Aloitimme pelit paria tuntia aikaisemmin ns. warm-up -käteisillä. Se osoittautui osaltani hyväksi ratkaisuksi, sillä kinkissä lappu lauloi Fantasylandiin asti ja rinkipeleissäkin tuli pari onnistumista.

Itse pääturnaus oli normaalin kokoinen re-buy -räiskintä, mutta pienellä omaha-twistillä. 16, 14, 12, 10, 8, 6, 4 handed pelasimme omahaa. Tuo oli mukavaa vaihtelua ainaiseen teksupuurtamiseen, mutta kyllä toisaalta mielekäs omaha vaatisi vähän syvemmät kuin 10-20x bb stackit, joita sitten suurin osa näiden turnauksien loppuvaiheessa on. Kerran-pari vuodessa jonkinlaista mixediä voitaisiin kyllä jatkossakin harjoittaa.

Avauspöytääni sain vasemmalta lukien Isännän, Janne N:n, Laurin, Janne H:n, kohua herättäneen paluun tehneen Mr. Hat:in, Antin, Kriston ja joukkueen Kapteenin eli Nikon.

Anttia vastaan sain kehiteltyä TT:llä suoran AKQJx boardiin, johon sain tarkastusmaksun 99:ltä. Kristoa vastaan puolustin blindia QJ:lla ja kun Kristo oli avannut 76:lla, niin saimme toki merkit keskelle T98-boardiin. Jasua vastaan kaivoin pelikirjan lisälehdiltä c/r bluffin turnilla, mutta kun vastassa oli kärkipari, niin muuvi kirjattiin epäonnistuineiden liikkeiden Ö-mappiin.

Yhdessä multiwaypotissa tunkasin kamat keskelle A3s värin vedolla ja luulin olevani huonoissa, kun Kapteeni ilmottautui mukaan. Nikolla oli kuitenkin vain QJ ja pöydässä T9x joten A-high oli hyvä.

Hyvän ystäväni Phil Galfondin oppeja noudatten balansoin BTN flat-rangeani ja vain otin QQ:lla Laten etupellon avauksen. Janne N ilmottautui myö mukaan blindista. Boardi tuli A-high ja kun actionia tuli alle, niin daamipari hieman suli ja samalla muistin etten ole Suomen Phil Galfond.

Rebuy-ajan jälkeen kasassa oli n. 12k stack, mutta sen jälkeen ei hirveästi ole kerrottavaa. Vieressä istuneen Isännän kanssa harrastimme orbitista toiseen "miellyttävää kippailua". Stackia oli kuitenkin sen verran, että finaalipöytään aukesivat ovet, mutta siellä tuli sitten lähtö n. sijalta 7. kun Niko avasi edeltä ja mä tunkasin loput sisään KK:lla. Nikolla AK, mutta jo ovikorttina kurkisti A ja aloin tähyilemään vapaata paikkaa käteispöydästä.

Siellä olikin reippaan oloinen joulutunnelma ja onnistuin saamaan penkin koodinimien "Hämeenlinnan Dan Colman" ja "Hyvinkään bacardi-cola" välistä.

Hieman harvemmin montussa nykyisin viihtynyt "kahden flopin" Semi-Pro oli pelipäällä ja esitteli pelikirjan lisälehdiltä mielenkiintoisen muuvin Seven card studissa, eli tuttavallisemmin Sevenissä. Semi-pro avasi 10 pinnassa, mä reissasin 5 pinnassa, muut fold, tähän tulee kylkeen, johon mä klikkaan takaisin ja siihen saan silmilleni vielä shoven. Mulla hoolissa 55 joten, jos on TTT vastassa, niin onneksi olkoon. Ei ollut vaan semi-luova T83 rainbow, joka ei tällä kertaa kehittynyt.

Muutama muukin pienempi potti tuli voitettua, joten cashit jäi tapanilta mukavasti plussalle. Illam isoin potti taidettiin nähdä omahssa, jossa Teemulla 54xx ja Samulilla A5xx. Boardi A554x imaisi stackit sisään.

Kohokohtina tiivistettynä Herra Hatun paluu ja floppina Japin vetäytyminen nopeasti HML:n yöhön laulamaan karaokea. Ja pitää vielä lisäkehut antaa koko ryhmälle, että tällä kertaa pelattiin aidosti Dealer's choicea eikä kukaan alkanut näätäilemään, että "mä en osaa seveniä" tms. Ja kyllähän ensikertalaisilla on vielä uusissa peleissä tuuritkin puolellaan, vai mitä Miitre "Courchevel" Virtanen? :)

Turnauksen voiton käsittääkseni splittasivat Mr. Hat ja Niko. Tomppa oli 3. ja Teemu Simon vaatehuoneelta oli tällä kertaa kuplapoika.

Seuraavan kerran liveä varmaan jossakin muodossa tammikuun alkupuolella Hki Freezeoutissa kasinolla. Jos joku blogin uskollinen lukija haluaa esim Main Eventistä viidenkympin jännärisiivun, niin miksei.

Holla.

Mestaruusturnaus 2014

VSMO-montun turnauksesta on pöly laskeutunut ja turnauksen voittajaksi seloitui 9:llä yrittämällä Jarppa.

Oma turneeni ei lähtenyt oikein missään vaiheessa vauhtiin ja putosin lopulta finaalipöydästä kahdeksannelta sijalta.  Riihimäen Mafioso oli avannut edeltä ja tunkasin loput sisään kuismaparilla (99:llä) Epäonnekseni kaksikymppisiään juhlinut Teemu heräsi takaa kurkoparilla, enkä onnistunut vetämään ohi.

Koko turneen ajan olin korttikoullut ja kun avauspöytä oli mitä oli :) niin kädet olivat hieman sidotut. Pari kättä ois ehkä voinut pelata paremminkin, mene ja tiedä. Yhdessä 4-bettasin AQ:lla Miitren 3-bettiä ja Mitre otti. Floppi tuli Q high ja siihen ehkä olisi voinut lyödäkin, mutta ajattelin että Miitre löytää kipin JJ/TT:llä joten turha siihen oli lyödäkään, kun ainoa epätoivottu kortti pakassa olisi jatkossa K ja mahdollisesti (J/T/9). Pöytään vielä kinkku ja sököteltiin maaliin. Potti mulle.

Toisessa avasin etupellosta 99:llä ja Jarppa kiskaisi kylkeen heti vierestä. Arvoin 4-betin ja maksun välillä, mutta päätin tällä kertaa katsoa flopin. Sinne tulikin pari ylikorttia ja koska tauko teki tuloaan, niin luovutin suosiolla Jarpan c-bettiin. Tällä kertaa siellä oli sitten tyyliin ainoa käsi jota johtaisin, tossa. 77.

Ruokatauolla tilattuun kebabiin sain tällä kertaa myös kebabia ja kustannukset katettiin omppuflipin voitolla.

Lopulta turneen finaalissa ottivat yhteen Jarppa, Late, Janne N. ja Antti. Näistä siis voittajaksi Jarppa ja voitonjuhlat jatkuivat kuulemma Meskussa tappiin asti.

Turneen jälkeen pelasimme tuttuun tapaan käteistä ja niiden voi kai sanoa mennen mukavasti, jos harjaa reippaasti enemmän kuin turneen voitosta :)

Yksi "hauska" käsi oli, kun Pineapplessa jätin käteen K6 pataa ja riveriin tuli kuin tilauksesta pata A täyttäen värin vedon. Tähän vuoden 2008 mestari Suikki liidaa alle ja mä alan nutseilla miettiä mikä ois paras muuvi. a) maksaaa vain ja antaa vielä takana olevan Eeron lyödä meitä pakkaan vai b) korottaa jo tässä vaiheessa, ja kuinka paljon. Siinä kun mietin, niin E.Santasen telakalta laskettiin etupeltoon vesille koko pino. Ikävä spotti mutta minkäs teet. Montun peleissä ruling tähän spottiin on aina ollut, että chipit on keskellä ja sillä sipuli. Tööttäsin loput myös sisään ja siitä sitten Suikki mietintämyssyyn. Tässä vaiheessa oli selvää että siellä oli myös iso väri kiinni. Vaikea siitä on eroon päästä, enkä olisi varmaan itsekään päässyt. Lopputuloksena 3-way all-in ja potti Golden boats varustamon taseeseen.

Muutamia muitakin isoja potteja oli, joista mainittakoon Isännän neloset.

Mestaruusturnaus 2014 oli onnistunut tapahtuma jälleen kerran ja kiitoskset osallistuneille.

Seuraavan kerran liveä sitten varmaan Tapanina, jolloin vuorossa Montun historian ensimmäinen half&half turnaus Omahaa ja Teksua. jännityksellä odotamme mitä siitä tulee. Olettettavasti rennon letkeää räiskintää.

Holla!

Rock Poker vol Z

Oli taas se aika syksystä, kun pelattiin Radio Rockin järkkäämä pokeriturnaus Helsingin kasinolla. Paikalle oli saapunut noin 170 innokasta Radio rockin kuuntelijaa, sekä näiden perässä tulleita pokerihaita.

Hyvä valmistautuminen on kaiken A ja O ja hainkin vauhtia edellisenä iltana Barbe-Q-Barbiesin keikalta. Mukana parin valistuneen musiikki-analyytikon mukana oli myös Montun peleistäkin tuttu Dr. Phil. Keikan jälkeen tunsin itseni Rain Manin re-inkarnaatioksi ja otimme tohtorin kanssa hieman blackjackia. Valitettavasti minulla ja Dustin Hoffmannilla ei ole mutta yhteistä kuin pituus, joten operaatiosta tuli vain kuluja ja kokemusta.

Peleihin saavuin muodikkaasti vartin myöhässä ja omaan pöytääni sain muutaman tutun kasvon sekä koko muun pöydän suureksi iloksi Teemun, joka oli "pohjustanut" turnausta jo pari päivää. Bountypelaaja pöydässämme oli TV:stä tuttu Jethro, joka ei tällä kertaa kuitenkaan intoutunut reippaaseen räiskintään vaan tyytyi lähinnä kippailemaan.

Mitään kovin mainittavaa en saanut koko turnauksen aikana aikaiseksi, pokeritermein suoritus oli korkeintaan heikohkoa B-peliä. Yhden hyvän muuvin sain tehtyä, kun otin linen jonka tekisin ohuella valuekädellä ja yksi pöytämme hyvistä vetureista tarttui syöttiin ja yritti riverin check-raisella saada mua kippaamaan. Maksuni jälkeen kaverin kortit lensi instana pakkaan :)

Blindit nousivat suhteellisen nopeasti ja lopulta putosin jostain sijalta 50. kun puskin pienestä blindista 13k tasolla 700/1500. Vierestä kavei snappasi AK:lla ja flopilta vedin kuismalla ohi, mutta turnin ja riverin AA sineitöi turnaukseni.

Holla.

Joskus on #tunne

Pitkästä aikaa ehdin pelaamaan muutaman jaon omppua. All kiva koppi tuttua regua vastaan.

http://www.pokerhandreplays.com/view.php/id/6128481

ja tässä jaossa painelin vaan nappeja, enkä vieläkään tiedä mitä tapahtui

http://www.pokerhandreplays.com/view.php/id/6128482

Holla!

Luokkaretki 2014

Viikonloppuna ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua, kun VSMO-montun Luokkaretki2014 Tallinnaan oli viimein käsillä.

Maltillista odottelua ja nokkelaa sanailua

Vaikka wanha viidakon sanonta kuuluukin, että "What happens in Tallinn, stays in Tallinn", niin avataan reissusta tiedonnälkäisille edes jotain yksityiskohtia.

Kinkki- ja kopuringit lähtivät pyörimään heti laivamatkalla ja onnistuinkin heti kuoppaamaan maltillisesti.

Jarppa, Kristo ja Isäntä

Perille päästyämme kasinolla oli jo käynnissä re-buy turnaus, johon pääsimme mukaan pieneltä takamatkalta.Tunnelma oli kotoinen, sillä puolet avauspöydästäni oli suomalaisia. Jukka J. oikealla ja Niko K. vasemmalla puolella.

Kristo tekee näyttävän sisääntulon aulaan

Mitään isompaa en saanyt aikaiseksi turneen aikana, mutta yksi mieleenpainuva käsi oli, kun riverillä all-inin jälkeen kippasin käteni, mutta lopulta voitin potin. Boardi oli kolmella ristillä ja yhdellä Q:lla ja mun punainen AQ tuntui paperilta siinä vaiheessa, kun mukava täti toiselta puolen pöytää tablaa risti A7s. Tai näin luulin siis näkeväni, kun olin varma että siellä on se ristiväri enkä vaivautunut katsomaan tarkemmin. No, ne olikin pataa, mutta jostain syystä korttini kaivetaan esiin. Sekava tilanne ja Brush paikalle. Ruling: käsi pelaa ja potti mulle. Viikonloppuna olin sitä mieltä, että kävi hyvät ja potti olisi pitänyt mennä vihulle, mutta nyt kun tavasin muutamia vastaavia ceissejä, niin ruling meni lopulta oikein, kun a) olin all-in ja kyseessä turnaus b) kortit ei olleet muckissa, vaan selvästi edelleen erillään. Sitten ceissi olisi ollut kinkkisempi, jos korttini olisivat menneet samaan läjään muckin kanssa. Käteispelissä hanska olisi mitä luultavimmin tuomittu kuolleeksi.

No, tuostakaan ei sen suurempaa iloa ollut, kun pian Niko avaa edeltä ja mä löydän pelikirjan lisäöehdiltä shoven 44:lla pienestä blindista. Tähän sitten vieressä ääritiukkaa pelannut ruotsalaisneito ilmoittaa myös olevansa all-in ja alan jo tähyilemään kohti käteispelien jonolistaa... Herra kapteeni kippaa omat korttinsa ja daaami näyttää QQ:n. En vedä ohi ja putoan köysiin. Seuraavaksi saan AK:n jonka survaisen sisään, mutta sama daami päättää viimeistellä turnaukseni ja ottaa kopin AJ:lla. Samuli Putron biisiä "milloin jätkät tulee" oli ilmeisesti kuunneltu ja jätkähän sieltä napsahti.

Pelit jatkuivat erittäin reippailla käteispeleillä, joihin onnistuin kuoppaamaan erittäin reippaasti.

Day 2 alkoi Kummelin Kultakuumetta katsellessa ja iltapäivällä oli vuorossa viikonlopun pääturnaus. Pitkin turnausaluetta kiersi huhu että allekirjoittanut on eilisen jäljiltä missing in action, mutta todellisuudessa turnaukseni oli lyhyt kuin Kapteeni Korhosen hiusmalli. 9954 kahden ristin boardiin yritin painaa pakkaan vihun "omaa paria" pohjanapilla ja värin vedolla, mutta törmäsinkin tripseihn ja suuntasin vähin äänin takavasemmalle.

Illemmalla otin vielä hieman käteispöytää, mutta heikolla menestyksellä. Onneksi Kiinteistömoguli T. Ranta saapui myös paikalle ja päätimme ottaa hieman blackjackia. Yleensä koitan välttää -EV pelejä kuin ruttoa, mutta hyvässä seurassa voi tehdä pieniä poikkeuksia näätäilyyn. Lopulta sain yli tuplattua alkukassani ja siirryin hyvillä mielin levolle.

Paluumatkalla oli hieman hiljaisempaa, mutta innoikkaimmat jatkoivat vielä kinkkiä paluubussissakin.

Yhteenvetona hieno reissu, mutta ei näitä kyllä kovin usein jaksaisi :)

Holla

Sunday warm-up

Luokkaretken lähestyessä katsoimme Kadrinankujan Hans Välimäen kanssa aiheelliseksi käydä vielä ottamassa tuntumaa livepokeriin Casinon su-turneessa.

Kyseessä sama turnaus joka Ebon sanojen mukaan "kannattaa pelata aina", eli 100+20 € freezeout. Lähtöön mukavat 10k ja blinditkin nousevat sitten sopivan mukavasti, jotta n. puoliltayöin alkaa olla valmista.

Pelikirjaksi muodostui tällä kertaa "solidi näätä", sillä ensimmäiseen kolmeen tasoon taisin saada yhden pelattavan käden. AK:n, jolla onnistuin kuoppaamaan lopulta 2k.

Onneksi olimme Ebon kanssa sopineet, että ei seota ja en turhautunut korttikuolleisuuteen. Vajaan puolentoista tunnin kippailun jälkeen sain jo edes jotain pelattavan oloista ja nousin 4k --> 10k . Sitten onnistuin yhdessa jaossa operoimaan tuplat 10k >> 20k 88 vs A8. Ja sillä stackilla surffailin pikkupottien turvin finaalipöytään.

~40 pelaajalla turnauksessa rahaa oli luvassa 7:lle. Kupla puhkesi tällä kertaa brutaalisti, kun etupellon hyvän oloinen veturi avasi 3k johon vierestä toinen iso stacki survoi kaiket  40k+. Ministack blindeista kippasi ja avaaja maksoi KK:lla. Survoja näyttää AA:n, mutta Kunu (tai Kongi, kuten Kasinolla on tapana sanoa) floppiin ja American Airlines syöksyi konkurssiin.

Hieman tämän jälkeen tuli sitten minun vuoroni pudota, kun 1000/2000-400 tasolla potti tuli kipattuna mulle ja tunkaisin n. 27k pienestä A6o:lla. Iso blindi heräsi AQ:lla enkä onnistunut vetämään ohi. Tärkeitä ranking-pisteitä karttui kuitenkin taas mukavasti ja myös hieman vaivanpalkkaa eurojen muodossa.

Ensi viikonloppuna onkin sitten vuorossa "luokkaretki" Tallinnaan, joten katseet sinne. Huonetoveriarvonnassa onnenpyörä pysähtyi Jarpan kohdalle, joten luvassa on vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

Holla

Pari kasinoiskua

Kesäloman kunniaksi ajattelin käydä pari kertaa Helsingin kasinoilla viihtymässä livepokerin parissa. Perjantaina sain matkaseuraksi slottimestari Samulin ja menimme pelaamaan teksua samaan pöytään. 5/5 oli saatu auki erään reippaan ulkomaalaisvahvistuksen siivittämänä, mutta me tyydyimme paikkoihin 2,5/2,5 pöydästä.

Huhut livepokerin kuolemisesta ovat vakavasti liioiteltuja, sillä illan aikana esim. yksi kaveri yritti kesken potin kaivaa povaristaan 100 € merkkiä mukaan peliin (siis avoimesti luullen että sallittua) ja toinen 3 pitkää lipitettyään valitteli jakajalle, että "pitäisi käydä vessassa".

Omat pelini lähti mukavasti liikkeelle, kun sain 3 streetin valuet TT:llä 7xxxx boardiin. Sitten tuli hieman ikävämpi jako, jossa 3 handen saimme flopilta sisään n. 700 € Mulla T9 pataa ja board 874 kahdella padalla. Päävihulla punaiset 74 ja olin siis n. 50/50 asetelmissa vedoillani ja kahdella ylikortilla. Turnista vielä lupaava T mutta river blankotti ja pistin kättä taskulle.

Samulia vastaan hävisin kohtalaisen potin kun flättäsin AQ:lla pre. Floppi Axx. Samuli löi, mä maksoin. Turn J. Bet-raise-all-in-call. Samuli näyttää AJ. Blaah.Tuon olisi voinut pelata paremminkin.

illan mittaan turistit katkeilivat pöydästä ja bumhuntterit viereisestä 5/5 pöydästä alkoivat kansoittamaan pöytäämme, niin päätin laittaa pillit pussiin illalta n. 350 € stackilla. UTG:sta viimeiseen jakoon innoistuin laittamaan liven ja sen maksoi 5-6 asiakasta. Mulla hoolissa AQ ja kiskaisin reissun päälle. Kanukki vierestä maksoi ja Samulin pelikirjan lisälehdiltä löytyi tähän 220 € all-in. Mä survoin siihen loput, Toronto Maple Leafs kippasi ja otimme AQ vs AJ arvonnan Samulin kanssa. J pöytään ja toivotin hyvät loppuillat pöydälle.

Sunnuntaina oli sitten vuorossa 100+20 € freezeoutti, johon ei lopulta tullut kuin 25 osallistujaa. Hyvät terassikelit varmaan verottivat osallistujakuntaa.

Avauspöytään ei juurikaan tuttuja eksnynyt, mutta se ei nykään yllätä, kun harvemmin enää kassulla käyn. Pari vieruskaveria oli puheista päätellen hyvissä asemissa ranking-taulukossa.

Alkuun sain pientä nousua, kun osaavan oloinen nuori moppitukka buttonista squeezasi mun avausta ja yhtä välimaksajaa buttonista. 200xbb stackeillä nää kaverit ei voi itselleen mitään ja antavat painetta buttonista laajalla pensselillä. Sinänsä ihan hyväkin peli, jos kukaan ei pelaa takaisin. Mä löysin parin Solin ja yhden vehnäoluen voimalla vielä light 4-betin tuohon ja paikallinen superstara pakkaan pienen hollywood-tuskailun jälkeen.

Tasolla 100/200 tötöilin ekan kerran. Avasin etupellosta, SB maksoi. Floppi KKK. löin 500, maksu. turn x. löin 1000. maksu. river x. löin 3500. Maksu. Kaverin 22 hyvä. Riverin pommituksen ideana oli saada A-high:t ja pikkuparit pakkaan, mutta kaveri otti hyvän maksun. Nostan hattua.

Sitten toinen tötöily tuli tasolla 150/300 kun edeltä oli tullut avaus 750. Mulla KK ja 3-bettasin 2100. Tai näin luulin, mutta matkasta jäi yksi 500 merkki ja reissu olikin 1600. Tähän yksi välimaksu ja avaajakin maksoi antamillani super-oddseilla. Floppi QQx johon löin, välimaksaja kippasi ja avaaja tuli pienellä stackillaan loput. Maksoin ja oli kilometrin jäljessä KQ:ta.

Tämän jälkeen onnistuin voittamaan pari flippiä miltei putkeen ja sain stackin takaisin pelattavaan kuosiin.

Sitten sain onnekkaat tuplat+ kun 22-vihu avasi, mä 3-bettasin KK:lla. sain pari asiakasta ja sitten alkuperäinen avaaja ilmoittaa all-in. Vegasin reissusta viisastuneena en instamaksanut ja tutkailin hetken aikaa kaveria. Kovin varmalta vaikutti ja teki niin vitusti mieli kipata kunut, mutta en vaan saanut aikaiseksi ja tuuppasin loput menemään. Naulathan sieltä näytettiin, mutta osuin flopilta onnekkaasti kuninkaaseen. Epäilen tosin vahvasti että kasinon sunnuntaiturnaus ei ole oikea paikka harkita KK:n kippaamista. Mene ja tiedä .

Sitten kun vielä onnistuin voittamaan AK vs JJ flipin, niin pääsin finaalipöytään kärkijoukoissa. Siellä tuli sitten noutaja, kun 700/1500-200  tasolla avasin buttonista AQ:lla 3200. Heinänen tönäisi blindista kylkeen 8700 johon mä survaisin jälkeenpäin ajatellen ehkä liikaa, koko nipun ~40k. Alunperin toivoinkin kylkimyyryä, johon pääsis survaiseen vastapalloon ajatuksella "ei kannata jatkossa ryppyillä". Mutta tuon olisi vain voinut maksaa ja pitää kaverin heikommat hanskat mukana, eikä ottaa ison varianssin peliä toista chipleaderia vastaan. Petri insta-super-turbomaksoi AA:lla ja mun turnaus päättyi sijalle 8.

Mainittakoon että Kuminatien Kyylä jatkoi vahvoja esityksiään Casinolla ja oli 2.

Holla!

Team Tuplabogey Kiipelissä

Kesäloman alkajaisiksi otin suunnaksi Kiipulan frisbeegolf-radan ja mukaan sain "Team Tuplabogeyn" toisen jäsenen, E. Santasen. Ryhmän täydensivät kokeneemmat Niinivirran kiekkoniilot. (2kpl).

Asiaan vihkiytymättömille kerrottakoon, että kyseessä on tavallisen golfin kaltainen laji, jossa pallon virkaa toimittavat frisbeekiekot. Minä innostuin lajista viime kevään USA:n reissun jälkeen, kun kävimme pari kertaa heittelemässä Fritz Parkin puistoradalla.

1. Väylä Kiipulassa on maailman helpoin par 2. Mutta ei hätää, Team Tuplabogey keksii keinot ja päätinkin nerokkaasti avata putterilla, vaikka yleensä luotan tässä midariin, kun heittoni ei vielä kovin pitkälle kanna. Nooh, Dartti tarttui mukavasti käteen vedon loppuvaiheessa ja lensi luotisuoraan oikealle peltoon, eli outtiin. Mutta kuten Samuli Edelmann laulaa: "Ei mitään hätää": Kokeneet ketut ovat opettaneet, että aina on "kahden kiekon avaus". Sekään ei tällä kertaa pelastanut vaan jouduin nöyrtymään kolmoseen.

Kakkosen alamäki

2. väylä on alaspäin heitettävä par 3. Olin käynyt pari päivää takaperin kiekkokaupoilla ja tuliterässä bägissäni kirkkaan oranssinen Dragon jo huuteli heittovuoroaan. Pitää ilmeisesti katsoa se leffa "näin kesytät lohikäärmeesi", sillä avaus kyllä otti ilmaa alle, mutta leijaili aivan liian pitkälle ja oikealle, eikä peltokaan ollut kaukana. Lähestymistä korille blokkasivat puut vahvasti ja toki kävin morjenstamassa kasvillisuutta. Par-puttiin jäi vielä haastetta, mutta kaikkien hämmästykseksi kilautin sen sisään.

Mäntyjen rivistö

3. väylällä mäntyjen tiheän puolustuslinjan edessä moni on joutunut nöyrtymään ja niin minäkin tällä kertaa. Kaivoin bägistä luottoforeni, eli Innovan Beastin ja kiskaisin menemään. Heitto lähti liikaa vasemmalle ja pian kuuluikin tuttua tutumpi "kops". Tästä lähestyminen overiksi ja par-putti ohi joten lopulta kirjasin tuloskorttiin lukeman +1.

Par Nelosella

Nelonen oli vuorossa seuraavaksi ja olenkin jo nimennyt sen nemesis-väyläksi. Sinänsä lyhyt väylä, mutta kahden mandon välistä heittäminen on ilmeisesti miltei ylitsepääsemätön henkinen vuori ja usein heitän tässä täysin pöpelikköön.

Viimeiset pari kertaa olen kuitenkin saanut Beastin forella lentämään kelvollisesti, joten päätin taas kokeilla sitä. Heitto tuntui lähtevän liian pitkälle ja vasemmalle, mutta tuttuun tapaan kiekko kippasi lopussa jyrkästi oikealle ja laskeutui nätisti n. neljän metrin päähän korista. Siitä birdie-putti sisään ja nelosväylän ensimmäinen pirkko oli nähty. Ihmeiden aika ei ole ohi.

Vitosella vikuroiva lohikäärme alkoi jälleen huudella bägistä ja Daneyrys Targaryenin kostoa peläten päätin antaa sille uuden mahdollisuuden. Heitto lähti kyllä hyvin liitämään, mutta liian oikealle. Onneksi kiekko väisti onnekkaasti kaikki puut matkallaan ja laskeutui mukavaan jatkopaikkaan. Tässä päätin antaa mahdollisuuden toiselle uudelle hankinnalle, eli Valkyrialle. Tavoitteena oli tempaista oikealle kaartuva heitto, joka lopussa kierähtää takaisin vasemmalle. Onko sen heiton nimi nyt hysse, annukka, matti vai teppo. En tiedä, mutta ei se ainakaan onnistunut. Heitto lähti liikaa vasemmalle ja löysin itseni 15 metriä korista. Lähestyminen kuitenkin onnistui ja bogi-putti oli pelkkä muodollisuus.

Kuudes väylä kiipulassa on idyllinen pikku metsälampi. Tässä kovimmat karpaasit kiskaisevat lammen yli suoraan korille, mutta näädät ja lahjattomat pääsevät heittämään rankkaripaikalta ilman pelkoa "leipien" heitosta. Tässä Team Tulpabogeyn toinen jäsen ES nassautti loistavan lähestymisen rankkupaikalta ja pussitti hienon kolkin. Itse merkkasin perus nelosen.

Seikalla olen suosinut avausta putterilla ja niin tälläkin kertaa. Alaspäin tietä pitkin oli suunnitelmana ja vaikka Dartti hieman loirikin oikealle, niin jatkoheitolle löyty hyvä paikka tien vierestä. Tästä hyvä lähestyminen ja helppo putti. Joku aisoista tietämätön voisi luulla että, osaankin tätä lajia.

Kasilla muistin pro-caddyni M. Janssonin sanat: "tää avataan draiverilla" ja kaivoin laukun uumenista jälleen Beastin. Sillä vuorenvarmasti tietä kohden ja vielä pieni pomppu ylämäkeen.  Jatkot "Pursiseuran kokouksella" kolmen metrin päähän ja helppo putti sisään... Näin elokuvissa, mutta oikeassa elämässä kyseessä oli paha ylämäkiputti, josta oli huono fiilis jo heittoon lähtiessä. Ja sulaminenhan siitä oli seurauksena. Putti ohi ja täysin tarpeeton +1 tuloskorttiin.

Kasin ylämäki

Ysillä olen testaillut eri lähestymistapoja ja viime aikoina olen heittänyt sen forella ja toivonut, että Beasti kippaisi kivasti oikealle. Kyllähän se kippasi tälläkin kertaa, mutta ainoo vaan että heitto lähti n. 27,5 astetta vasemmalle. Jatko "Purrella" meni sitten vasemmalta ohi ja yli. Vaikeahko par-putti vielä vajaaksi ja aikakirjoihin taas +1. Tällävälin Kuminatien Kyylä oli nakuttanut kaikessa hiljaisuudessa 4 par:ia putkeen ja oli noussut jo tasoihin.

Kymppi on pitkä kuin nälkävuosi

10. väylä onkin sitten "Kiipulan via Dolorosa". Alottelijalle väylä on pitkä kuin nälkävuosi ja keskimäärin olen käyttänyt tähän 7,3 heittoa. Avauksen sain mukavasti tielle, mutta kakkosheitto sitten suuntautuikin jo puiden taakse. Ei kuitekaan normaaliin Team Tulpabogey -tyyliin täysin pöpelikköön vaan sain vielä pelastettua lätyn takaisin väylälle. Sitten olikin vielä kavuttavana ylämäkeä ja aloittelijan lyhyillä heitoilla etenin hitaasti mutta varmasti. Perinteinen metsikkö sik-sak jäi tälle kertaa tekemättä ja sain tulokseksi kutosen. Vitostakin tarjottiin, mutta täysin tehtävissä ollut putti jostain kuudesta metristä kosahti ohi.


11. väylällä kaivoin esiin jälleen luotto-foren ja tempaisin optimistisesti kohti horisonttia. Valitettavasti mieli ja ruumis eivät olleet synkassa ja heitto löysi tutun reitin väylän vasempaan reunaan. Jatkopaikka oli onneksi kelvollinen ja sain paikattua tilanteen Dragonilla. Pahaksi onneksi kori jäi vaikeaan maskiin puitten ja puskien taakse, mutta koska olen roikkoheittojen erikoismies, niin hätä ei ollut tämän näköinen. Nätisti puiden ohi ja par-puttia sisään... ...kunnes putatessa jälleen sulaminen ja tuloskorttiin täysin turha vitonen.

Outissa vai ei?

12. avaus

Viimeiselle lähdettäessä oli kuitenkin ennätys (+12) täysin tehtävissä, sillä tulos oli tällähetkellä +9.
Toiveikkain mielin tempasin Beastin lentoon, mutta heitosta tuli a) liian matala ja b) suuntautui liian oikealle. Peto kuitenkin kaartoi nipin napin takaisin outista väylälle, mutta otti osuman läheiseen kaivonkanteen, josta kimposi takaisin peltoa kohde. Onneksi paikalla oli pari Class B1 -tason tuomaria ja heittoni tuomittiin väylällä pysyneeksi.

Tästä silpaisin seuraavan lähestymisen aivan liian vasemmalle ja ennätykseen jäi vielä tehtävää. Kori näkyi puiden välistä, mutta omat heittotaitoni tuntien, en juhlinut vielä enkkaa. Juhlat olisivatkin olleet ennenaikaiset, sittä putteri vaihteeksi tarttu käteen ja heitto lipesi päin prinkkalaa. Tästä vielä pari räpellysheittoa ja lopulta tulokseksi kirjattiin +12.

Yleensä enkkaa sivutessa pitäisi olla kai tyytyäinen, mutta nyt tuli tehtyä ainakin 4 täysin turhaa virhettä, jotka karsimalla tulos olisi ollut jo alle maagisen 10 mummorajan. Mainittakoon että Epo kirjautti +13 ja on myös matkalla kohti yksinumeroisia lopputuloksia (jos ei vaan joku kerta suutuspäissään polta kiekkoja, jonkun epäonnistuneen kierroksen jälkeen)

Lisää toistoja, niin eiköhän se 10 mene rikki tässä joku kerta.

Holla!

Taakse poistu!

Keskiviikkona pääsimme pelaamaan upseerikerhon hulppeisiin tiloihin, kun tuore Vegasin 80k rahastaja, nimimerkki NK oli järjestänyt vajaan 30 hengen pelit.

Ensimmäinen jännityksen paikka meille rauhanajan palveluksesta vapautetuille oli Parolannummen portilla, mutta sotilaspoliisi ei onneksi alkanut tenttaamaan arvomerkkejä ja pääsimme ilman suurempaa struulia sisään.

Omaan avauspöytääni sain reilut puolet tuttuja naamoja. Vasemmalle Eeron ja oikealle J. Juvosen. Lisäksi myös Teemu Smo. oli mukana sämpläämässä ja useimmat muut olivat sitten Aitoon rykmentistä. Lupsakkaa sakkia.

Alkuun onnistuin kivasti kasvattamaan stackia, kun edeltä oli tullut avaus ja FPS-moodini (Fancy play syndrome) oli päällä ja vain flättäsin KK:lla. Eero vierestä innostui korottamaan ja sai pari maksua, mä survaisin siihen kaiket ja Ebo pienen mietinnän jälkeen löysi maksun QQ:lla. Myös kaksi pienempää paria ilmottautui mukaan sulkeisiin ja KK oli ilokseni maalissa hyvä.

Sen jälkeen olikin sitten hiljaisempaa, alamäki alkoi, kun taas aloin kikkailemaan ja vain flättäsin Juvosen avauksen AQ:lla. Multiway flopista QT3 Jukka liidasi, mä korotin ja Onnenjuusto-Santanen ilmottautui mukaan QT:lla. En edennyt ja stack kutistui n. alkulukemiin.

Sitten sain Juhaa vastaan kamat sisään pre TT vs AJ. Turniin asti kaikki näytti hyvältä, mutta sitten AJ eteni ja pistin kättä taskulle.

Tuon jälkeen vielä gämbläys- ja stiimihenkinen pre all-in vahvalla T8s:lla. Operaatio oli yhtä tuhoon tuomittu, kuin Luiz Suarezin juristin selitykset ja iloinen re-buy huuto kaikui jälleen salissa.

Add-onin jälkeen hommat eivät sujuneet sen paremmin ja pian olin köysissä tasolla 150/300. Joku  avasi edeltä ja sai maksun buttonilta. Mulla isossa T7o ja mietin kippiäkin, mutta pikkulämmöissä lähdin haistelemaan floppia. Se olikin kohtuullinen J7x ja sököteltiin buttonille joka löi. Arvelin että hyvä mahis kaverin ryöstöretkelle ja tunkasin päälle loput. Tuokin on hieman kyseenalainen muuvi, mutta maksulla  turnin ja riverin pelaaminen olisi vaikeaa joten valitsin helpomman reitin ja yritin päättää käden siihen. Alkuperäinen avaaja kippasi, mutta buttonilla oli tuohon floppiin erittäin käyttökelpoinen AJ, enkä edennyt. Player out.

Seuraavaksi oli kuitenkin vuorossa illan isoin biitti: ihmettelin jo hieman, missä vaiheessa olisi tarkoitus pistää ruokatilaukset sisään, kunnes ovista astelee sisään pizzalähetti kantamusten kera. Olin sitten jotenkin tauolla onnistunut missaamaan koko tilausoperaation ja liityin Slim-Fit-Santasen kanssa pizzalakkolaisiin. Jarppa onneksi tunsi tuskani ja jätti hyvän siivun omastaan nälkäiselle. Ruokatilaushistoriani näissä peleissä on kyllä surullinen. En vain osaa.

Käteispöydässä ei kulkenut sitten sen paremmin. Ensin tötöilin ihan itse 5 kortin omahassa kun sain flopilta nutsit, mutta kun turni muutti tilannetta, niin en täysin hokannut isomman suoran mahdollisuutta. Siinä ois voinu säästää puolikkaan binin. Sitten sökössä tuli turpaan Jarpalta melkoisessa set-upissa. Mulla lähtöön (A) J ja Jarpaa liidaa Q pinnassa. Otan ja kolmannella saan A ja Jarppa K. Liidaan ja Jarppa maksaa. Neljännellä mä saan A ja Jarppa Q. Survotaan kamat sisään ja Jarppa vie potin lopulta (Q)QKQK:lla.

Pienempiäkin potteja viuhui ohi sieltä-täältä ja kaivoin käteiseen reilun kahden binin henkilökohtaisen poteron.

Lopulta komppaniassa julistettiin hiljaisuus klo 01 ja Teemukin selvisi ilman "päiväunia".

GG. Ja kiitos Isännälle.

Tiedonjanoisille sen verran vielä, että Teemu ja herra X (taisi olla Aitoon porukkaa) tekivät HU diilin. Eero "tämäkin uusi auto on ostettu pokerivoitoilla" Santanen oli 3. ja Herra Y (Juha?) neljäs.

Holla!

Juhannusgeimit

Torstaina oli pitkällisten pelipaikkaneuvottelujen jälkeen jo perinteiset juhannuspokerit Hugen kellarissa. Paikalle oli saapunut koko Etelä-Hämeen pokerikerma muutamalla täsmävahvsituksella höystettynä.

Pelinä tuttu ja turvallinen re-buy teksu. Itse olin tutun ja turvallisen korttikuollut, enkä saanut koko turneen aikana oikein mitään aikaan. Pitkästä aikaa lauteille tullutta Japia vastaan ensin menin kaiket floppiin A highlla, kun sen reissu T8x floppiin haisi kilometrin päähän muuvilta. vastassa 97 joka lopulta tuli maaliin. "rebuy!"

Sitten niin ikään Japia vastaan jouduin 2x kippaamaan riveriin, kun molemmilla kerroilla tuli ehkä karmein mahdollinen kortti "joelta". Re-buy ajan jälkeen pyristelyni katkeksi pian Schumin QQ:n käsittelyssä ja siirryin rahapöytään herrojen Ilmarinen ja Santanen kanssa. Pian seuraamme liittyi myös Jarppa ja Teemu joten reipasta menoa oli luvassa. Eka biitti tuli, kun Epo oli avannut, Teemu 3-betannut ja mä 4-bettasin KQJx ds:llä . Teemu lähti "haistelemaan flopppia jollain Q975 tms "harvalla" ja Flopista A9x ei enää irrottanut.

Pian toinenkin 4-bet potti meni vituiksi, kun Jannen K9s tuli riverillä maaliin. Onneksi olin tajunnut ottaa sen verran mukaan, ettei tarvinut turvautua vekseliin ja peli jatkuivat reloadilla. Sitten sain voitettua muutaman potin. mm. Jarppaa vastaan sevenissä QQ44 oli maalissa hyvä.

Illan isoin potti pelattiin mun ja Ebon välillä, kun saatiin keskelle jotain vajaa 800xbb. Multiway floppi oli K84 ja maksoin flopin pienehkön conttarin 7655:llä. Turnista 5 ja saatiin siinä kohtaa survottua kamat sisään. Epon KKxx ei enää kehittynyt.

Tässä välissä Teemulta oli jo loppunut virta ja kun muiltakin alkoivat pelihalut loppua, niin ajoimme toiminnot alas. Huhut kertovat että turnauksen voittaja ja bubbleboy olisivat vielä ajelleet baariin...

Perjantaina saimme puolestaan Kurkolla kehiteltyä ihan reippaan kinkkiringin, jossa vedettiin tuplapisteillä ja illan viimeiset hitaat vielä 5x pisteillä, joten aineiksia olisi ollut isompaankin kuoppaan. Selvisin onneksi vähillä vaurioilla.

Launataina iltakinkeistä onnistuin vielä saamaan nousut, joten juhannuksen pelit jäivät tällä kertaan mukavasti plussalle.

Seuraavan kerran liveä jo keskiviikkona, kun pääsemme pelaamaan miltei herrasmiesklubille, eli upseerikerholle.

Holla!

Parhaat keikat ever

Yleisön pyynnöstä jatkoa top-listoille: Tällä kertaa Top-5 keikat:

1. Shania Twain - Hartwall Arena

Tämä on koko listan yllättävin valinta ja edelleen paras live-keikka jolla olen ikänä ollut. Olin hieman tutustunut Shanian tuotantoon ennen keikkaa, mutta oikeesti. Shania. Twain.

Ainoa mitä voin edes yritää kuvailla, on se että encoren kohdalla Shania tulee Jokeri?!? paitaan pukeutuneena lavalle ja koko 10 000+ yleisö luonnollisesti(?) buuaa. Shania keskeyttää koko operaation ja kysyy mistä kyse. Saatuaan (väärän)  vastauksen vetää aivan väätävän vertauksen Montreal vs. Toronto. Koko yleisö syö kädestä. Kaikki hurraa ja keikka jatkuu. Ikimuistoinen reissu. Ei tuollaista ihmistä ole. Tai on. Shania.

Vaikea selittää kuinka kova keikka oli mun mielestä, mutta ehkä uskotte, jos rankkaan seuraavan keikan tämän alle..

2. Nightwish 2002

Yösvissyn "salakeikka" Sturenkadulla. Tämä oli sitä aikaa, kun Nightwish oli jo iso muuallakin kuin Suomessa, mutta bändi tarvitsi treenikeikan ennen maailmanrundin aloittamista. Parhaan tästä tekee ns. intiimi tunnelma. Oltiin Pekan ja Marin kanssa liikkeellä ja saatiin Pekan kannsa paikat n. 3. rivistä. Mari katsoi huikan tilannetta ja nousi läheisen kajarin päälle - ketään ei haitannut. Olen n. 15 kpl Nightwishin keikkoja nähnyt ja tämä vie voiton kaikista. Eikä vähiten Pharaoh sails to Orion osalta (kyllä, Wilska oli mukana). Lenni-Kalle Taipale kävi  heittämässä soolon Stargazersin aikana. Ja keikalla soitettin NW paras biisi, Beauty of the beast.

3. Kolmas Nainen 2012 Tavastia




12.6.2014 uudestaan. Edelleenkin paras suomeksi esiityvä bändi.

4. Nightwish, Tuska 2013

uusi solisti Floor Jansen veti homman tyylikkäästi himaan. Puhalsi jopa uutta henkeä biiseihin kuten "Romanticide" ja "Se is my Sin". Ja olihan toi Ghost Love Score jäätävä. Oli mukava kuulla pitkästä aikaa vanhoja NW-biisejä, kun Anette ei useita pystynyt/halunnut laulaa.



5. Martti Servo & Napander JKL somewhere around 2007

"Sauna" 

Holla!

Rock Pokeri

Viikonloppuna louhittiin taas kerran radio Rockin järkkäämä "Rock Pokeri" kasinolla. Tällä kertaa en saanut nimeä lehteen vaan nimi tuli lähinnä tötöilyn Hall of fame -listaan. Avauspöytään istahti pari tuttua, Ylitalo ja Merivirta sekä joku 3. kassun regu. Muut olivatkin sitten tuttuun tapaan tuntemattomia suuruuksia tai sitten bountypelaajia. Niitä oli pöydässä kaksi. Kim Herold ja Sonata Artican ex-kitaristi Liimatainen.

Oikeestaan missään vaiheessa turtsi ei lähtenyt liikkeelle ja sitten yhdessä jaossa lumipallo lähti vyörymään väärään suuntaan: Avasin etupellosta ja vierestä kaveri otti. Floppi Kxx. Löin - maksu. turn x. Löin - maksu. River x. Shovesin - maksu pienen tuskailun jälkeen KQ:lla. Player out.

Tästä sisuuntuneena menin käteispöytään, josta onnistuin saamaan lohtua n. turnee buy-inin verran. Lisäksi ilokseni tapasin pitkästä aikaa myös Punavuoren Highrollerin. Good times.

Lisää toistoja.

Holla!

Nightwishin parhaat biisit

Joskus ihmisellä on liikaa aikaa, niinkuin nyt:

Nightwishin parhaat biisit albumeittain:

Angels fall first: Asrtal Roamnce

- tämä oli ehkä vaikein valinta kaikista. Koko levyähän säveltäjä Holpainen pitää tavallaan vain demona, mutta kyllä tältäkin hyvää matskua löytyy. Liika itsekriittysyys sinne mihin aurinko ei paista! Oma suoskikkibiisini tältä oli pitkän aikaa "The Carpenter" mutta vuodet ovat vierineet ja tällä hetkellä pidän eniten Astral Romancesta. Beauty and the Beastissa olisi potentilaalia koko tuotannon parhaaksi, mutta liian katkonainen rakenne ja pari pari muutenkin huonoa rakaisua pudottaa sen listalta. Jos olisin nähnyt Kaunotar ja hirviö -leffan, niin voisin olla toista mieltä. Kunniamaininta menee Nymphomaniac Fantasialle.

Oceanborn: Getshemane

- paha valinta kahden välillä. Getshemane ja Pharoh sails to Orion. PSTO:n kuulin 2003 Nightwishin End of Innocence salakeikalla ja se on edelleen paras liveveto, minkä olen ikinä kuullut. Shania Twain pääsee lähelle. Biisinä kuitenkin Getshemane vie voiton jo pelkästään kohdan "Without you, The poetry within me is dead" -perusteella. Joka kerta kylmät väreet kun tuon kuulee. 

Wishmaster: Wishmaster

Captain obvious. Tällä levyllä ois useampiakin hyviä valintoja, mutta "Hamster, a dentist, hard porn, Steven Seagull" vie lopulta voiton. Jonain toisena päivänä voisin valita tähän Dead boys' poemin tai FantasMicin. 

Century child: Beauty of the Beast. 

Nightwishin paras biisi. End of discussion. Sävellyksen ja sanoituksen juhlaa alusta loppuun.



Once: Dark chest of wonders

Levyn avausraita oli pitkään myös keikkojen avausbiisinä, eikä syyttä. Aivan jäätävä pläjäys. Toinen mitä tältä levyltä voisi harkita olisi Creek Mary's blood joka on kaikkien inkkaribiisien kuningas. Funny side note: kun sain levyn käsiini niin sanoin 1. kuuntelun jälkeen tutulle musa-kriitikolle että jos ei "Wish I had an angel" ole radiohitti, niin syön hattuni. Ei kestänyt kauan, mun WIHAA oli mainstream radion soittoilistalla :)

Dark passion play: Poet and the pendulum.

Ei tähän oikeesti ole muuta vaihtoehtoa. Eräs nimeltämainitsematon hyvä ystäväni kommentoi Tarja Turusen poispotkimista yövissystä kommentilla: "Hä, sehän ON Nightwish". - Ei ollut.

Luulot pois kaikilta heti avausraidalla

Imaginareum: Song of myself

- käytännössä vain päivitetty versio Beauty of the Beastista. Jotkut sanoo että lopun runot on turhia, mä olen kuunnelut biisin valehtelematta sata kertaa enkä oo ikinä skipannu niitä. (no okei, ehkä kerran)

Kunniamaininta: 10th man down

Mämmikädet 2014

Torstaina pelattiin jo perinteinen VSMO-montun pääsiäisturnaus. Paikalle valui 17 pääsiäistipua ja pottiin saatiin survottua mukavasti miltei pari kiloa.

Avauspöytääni sain mm. Mukava-Mäkisen, Mankeli-Santasen, Jarpan, Laten, Juvosen Jukan, Nikon ja pari uutta tulokasta. Aloitin reippaasti 3-bettaamalla Epon avausta light kun Kuminatien kyllä oli oletettavasti taas kerran avannut jollain höpö-höpöllä.  Epo maksoi ja ammuin määrätietoisesti klassiset kolme piipullista. Boardi juoksi jotain tyyliin J96J3 eikä Eero yllättäen päässyt irti keskiparistaan. Re-buy!

Toisen rebuyn taisin ottaa, kun Jukka näki tilaisuutensa tulleen isosta ja survaisi koko orkseterin päälle vahvalla T8:lla. Löysin pelikirjan lisälehdiltä maksun KJ:lla, mutta painotettu flippi jäi tällä kertaa voittamatta.

Juuri ennen finaalipöytään siirtymistä sain ison potin nauloilla, kun luulin tason olevan 300/600 ja avasin minit 1200. Taso oli kuitenkin juuri vaihtunut, joten se oli maksu. (tai no montun käytännöllä ei olisi ollut kun _yritin_ selvästi reissata, mutta en halunnut alkaa vääntään asiasta, kun tuntui olevan useampikin sääntöpoliisi lauteilla). Onneksi yksi uusista vetureista näki tilausuuden "rankaista" heikkoa limppiäni ja korotti to 3k. Mä siihen pari kiloa vielä lisää ja flopista J83 tms saatiin kamat sisään. Naulat oli maalissa hyvät, ja siirryin turneen chipleadiin.

Lauria vastaan pelasin käden, josta lupasin rivin tai kaksi kirjoittaa. Late avasi jostain etupellosta saaden pari maksua ja mäkin otin kiinni buttonista tms.  Floppi jotain tyyliin AT8 ja otin jatkobetsin räpyläkäteen. Turnista kolmas hertta ja mahdollinen suora maalin. Riihimäen Mafioso jatkoi lyömistä ja tähän ois varmaan pitänyt irrottaa, mutta jostain syystä näin oven auenneen muuville ja tunkasin päälle koko nipun. Tästä pokeripöytien Joe Pesci vetäytyi piitkään tankkiin, josta lopulta löysi kipin Ah8x:lle. Ihan noin hyvää kättä en uskonut saavani pakkaan, mutta kasan muita kylläkin.

Finaalipöydästä kuplaan selvisivät Janne I, Janne N, Teemu Smo, Late ja Minä. Teemun kohtalo oli tällä kertaa olla kuplapoikana. Late oli neljäs. Jannea vastaan hävisin ison potin AK vs AT, mutta sain kaavittua chippieni rippeistä uutta nousua, kun pian onnistuin vetämään Turengin Hiltonin omistajaa vastaan ohi 44 vs 55. Jannen sain lopulta nippuun, kun isoilla blindeilla puskin AQ:lla ja Janne otti kii QT:lla.

Headsuppiin pääsin Jasua vastaan 100k  - 60k johdosta (4k/8k), mutta HU ei kestänyt kuin 3 jakoa, jonka jälkeen Janne N. kruunattiin vuoden Mämmikädeksi.  Alkuun puskin Kx.llä ja Janne otti kii Ax:llä. Sitten jouduin isosta kippaamaan jonkun sälähanskan ja lähtö tuli Q4s:lla kun Janne otti kii QT:lla.

Tämän jälkeen vielä tuttuun tapaan pelasimme vielä hetken cashgeimejä, joista tällä kertaa otin pienen miinuksen, mutta turneerahastuksen ja omppuflipin (miten niin Kulta-Hannu :) avulla illasta muodostui mukavan plusmerkkinen. Mainittakoon vielä, että pelit päättyivät Teemun tyylikkääseen värisuoraan. Huhut kertovat ette pelit jatkuvat tämän jälkeen vielä jossain...

Pari huonoakin juttua oli havaittavissa turneessa. Meidän pöydästä jouduttiin vaihtamaan tuliterä Copag pakka kolme!! kertaa, kun kortit ottivat osumaa pääsiäiskäsien käsittelyssä. Kuten jo Facebookissa känisin, niin yrittäkää nyt opetella katsomaan niitä kortteja niin ettei ne taitu. Aika kalliiksi tulee Isännälle ostaa läjäpäin uusia pakkoja jokaiseen turnaukseen..

Lisäksi voisi yrittää edes semisti käyttäytyä vaikka hauskaa ollaankin pitämässä. Ollaan kuitenkin toisen kotona, eikä missään osakunnan poikakerholla ja yläkerrassa ihmiset yrittää ehkä nukkua. Suoraa huutoa ja stereoista volaa täysille ei ehkä ole paras idea...

Ja loppukaneettina vielä n. sadannen kerran: jos ette ole jaossa mukana, niin älkää kommentoiko käynnissä olevaa kättä tyyliin: "Maksa nyt, ei sillä mitään ole" tai toinen klassikko: "Pakkohan sun on se maksaa noin hyvillä oddseilla".

Lopetan käninän tällä kertaa tähän :)

Holla!

Parinkympin räiskintä

Perjantaina vietettiin Hämeenlinnan puhutuimman styroksitalon autotallin harjannostajaisia ja pelattiin tuttu ja turvallinen 20 € re-buy survonta. Don Huge oli hoitanut tuttuun tapaan järjestelyt viimeisen päälle ja paikalla miltei 40 onnenonkijaa lähikunnista.

Omaan avauspöytääni sain tuttuja miehiä: Teemu Sa. Teemu Sm. Juvosen Jukka, Kyrpä-Mäkinen, Artsi. Sanotaanko näin että olisi tuosta fieldistä parempikin avauspöytä ollut mahdollinen.

No, näillä mennään sanoi entinenkin SM-liigavalmentaja ja sainkin operoitua stackin pikkuhiljaa ylöspäin. Smolanderin Teemun kanssa kalistelimme sapeleita useampaan otteeseen. Pari kertaa löin isomman betsin, johon Teemu löysi kipit. Paljastetaan Teemulle sen verran että toinen näistä oli valuebetsi ja toinen pilli :) Yhden potin hävisinkin, kun avasin buttonilta ja Teemu puolusti pienestä. Boardi juoksi TT33x ja arvelin Teemulla olevan A-high, jota en saisi pakkaan. Showdownissä K-high oli hyvä, ehkä sen olisin saanut isolla betsillä pakkaan - mene ja tiedä...

Mäkistä vastaan hävisin jonkun reilun 3k kun makselin heikolla kärkiparilla maaliin asti ja Mikalla täydentyi gutari riveristä. Yhden hyvän potin sain painotetusta pre-flop arvonnasta, kun joku oli avannut edeltä, mä tuuppasin kaiket KK:lla. Sauli heräsi takaa AQ:n kanssa eikä päässyt irti/ohi.

Re-buy -ajan jälkeen tasot nousivat melko nopeasti ja sain ison loven stackiini, kun Jukka avasi edeltä jotain 1,5k ja mä shovesin päälle TT:llä. Jukalla oli QQ, ja tipahdin tuosta reilun parin kilon stackiin. Sain sen vielä nostettua 6k tuntumaan, mutta tasolla 500/1000 tuli lähtö, kun Mikko H. avasi edeltä ja mä survaisin loput 5k+ ehkä turhankin reippaasti A2s:lla. Mikolla A7o, enkä saanut ohivetoa/splittiä. GG.

Rahapöydässä meno oli reippaan oloista, mutta kun pöytä oli jo täynnä, niin avasimme Miitre "Nemesis" Virtasen kanssa kinkki-ykkösen. Saimmekin siihen seuraksi pari innokasta veturia. Omasta kädestäni löytyi kiitettävän usein risti kakkonen, ja kun vihuilla boardit juoksi kuin unelma,niin rotsithan siitä tuli.

Mainittakoon vielä, että ruokatilaus onnistui tällä kertaa ja sain muutakin kuin pelkkää riisiä.

Ja kaikille blogin kahdelle lukijalle loppuun vielä terveiset, varsinkin sille F5:sen rämpyttäjälle, toivottavasti voitit turnauksen...

Holla!

ps. koska HML:n iskusta tuli pataan niin täytyy yrittää pitää yllä voittavan pelaajan imagoa. Pari kiinnostunutta kyseli miten pelit on menny. Alla KÄYRÄ alkuvuoden peleistä. #rungood #PLOharrastelua #LOLsamplesize

Rock Poker vol 11.

Viime lauantaina oli vuorossa vuoden 1. rokkipokeri. 180+20 € buy-in ja radio Rockin mainoskampanja oli houkutellut paikalle tuvan täyteen, eli 150 pelaajaa.

Lisämausteena jokaisessa pöydässä oli enemmän tai vähemmän julkisuuden saralla marinoitunut "bounty"-pelaaja. Omaan pöytääni sain näistä Nielikäisen Pasin, Suomen Mestarin vuosimallia 2006. Muita tuttuja edusti pöydässäni Espoon Slottiharja Ari "Kyljys" Peltola. Muita tuttuja pöydästä ei löytynytkään, mutta takaa sentää kuului tuttua huutelua, kun Samuli "buttonista paskalle" Palomäki oli viereisessä pöydässä jo hyvin rock-henkisissä tunnelmissa. Myös meidän pöytämme tunnelma keveni mukavasti, kun Samuli huuteli tilannetietoja omista muuveistaan - kiitos siitä.

Ekan vähän isomman potin sain aikaiseksi kun lähdin haistelmaan floppia vahvalla 53s:lla melko tiukan veturin etupellon avausta vastaan. Väri valmistui jo turnista ja riveriltä sain vielä kaverin "valuetowniin".

Pöytämme bountypelaaja jatkoi kiekkokaukalosta tutuksi tullutta linjaa ja joutui kesken pelin jäähylle. Neuvona muille sanoisin että Kasinolla jakajalle ei kannata vittuilla, vaikka kuinka ottaisi päähän.. ..no, Pasi kärsi kakkunsa ja palasi pöytään. Brushillakin oli tässä hieman pelisilmää ja tällä välin pöytämme jakaja vaihdettiin vaivihkaa ohi normaalin dealer-kierron.

Hävisin Pasille kohtalaisen potin, kun avasin KK:lla ja boardi tuli Q72. Flopilta saatiin jo jonkin verran merkkejä sisään. Turnista A ja Nielikäisen pöydän naputtelu tulkittiin (aivan oikein) sököksi. Sökötin perässä ja tästä Pasi silmnähden tuohtui (tai on sitten A-luokan näyttelijä). Riveriin toinen A ja Pasi liidasi alle isosti. Teki ihan vitusti mieli ottaa "tarkastusmaksu", mutta jostain (liveriidit) löysin sisäisen näätäni ja kippasin hanskan. Näyttöä ei tullut joten oon 95% varma hyvästä kipistä.

Pasia vastaan sainkin sitten vähän ajan päästä isomman potin toiseen suuntaan, kun arvoimme 99 vs AK. Tällä kertaa mun kuismapari oli vahvempi.

Samalla pöytäämme saapui lisävahvistus Turusta, kun eräs TV:stäkin tuttu nimeltämainitsematon suulas kiinteistövälittäjä tuli "hauskuuttamaan" pöytäämme. Mies avasi pelin tyyllikkäästi kysymällä multa "ja mikäs sun ongelma on?" LOL. Pian tuon jälkeen Pasi putosi ja tilalle saatiin kassun vakkariharja JP Juhola. Ei mennyt ihan päikseen se vaihto, pöytämme kuitenkin breikattiin pian.

Uudessa pöydässä voitin heti alkuun suhteellisen ison potin, kun avasin JTs:llä ja blindista kaveri otti. Floppi Qxx johon löin jatkot ja sain maksun. Turnista K johon jatkoin määrätietoisesti lisää open-enderillä ja vihu jatkoi roikkumista mukana. Riveriin sain osuman, mutta valitettavasti A:lla enkä ysillä. Löin lopun pinon keskelle ja kaveri meni suht pitkään tankkiin josta lopulta löysi foldin.

Turnauksen struktuuri oli melko reipas, joten pöytyiä alettiin breikkaamaan suht nopeaan tahtiin kun pelaajia alkoi tippua. Uusista pöydistä ei löytynyt kovin paljoa tuttuja. Katriina Vuorela ja "opettaja" taisivat olla ainoat tutut matkalla finaaliin.

Opea vastaan sain kohtalaisen potin, kun 3-bettasin Open avausta positiosta ja sain maksun. Floppiin Qxx johon löin 1/3 potin jatkot. Fold.

Tästä eteenpäin blindit nousivatkin sitten nopeaan tahtiin ja kovin paljoa ei post-floppia pelattu. Tämä nyt sopi ihan kivasti tälläiselle vanhalle sittariharjalle, kun muutama perusprinsiippi oli vielä hallussa 10-30x bb:n pelistä. Moni kanssapelaaja keskittyi valittamaan että blindit ja antet nousevat liian isoiksi, mutta se nyt vaan on välttämätöntä, jos 150:n hengen turnaus meinataan saada yhdessä päivässä loppumaan.

Mitään mainittavia hanskoja matkalla 40handed --> finaalipöytä ei juuri tullut. Lähinnä standard 3-bet shoveja tai openraise-calleja valuena tai openraise-foldeja bluffina.

Finaalipöytä vaikutti etukäteen ihan hyvältä ja sainkin operoitua itseni chipealdiin. Sitten tuli tehtyä jälkeenpäin ajatellen virhe, mutta käytettävissä olevalla informaatiolla sain kamat keskelle, kun edeltä kaveri puskee etupellosta 8xbb pinonsa ja mulla 15xbb ja A9o. Arvelin että tuossa spotissa kaverin range olisi melko laaja, mutta myöhemmin tulin toisiin aatoksiin, kun seurasin peliä pidempään. Kaikki pelasivat finaalissa nimittäin tosi tiukasti ja noin marginaalisen spotin olisi hyvin voinut antaa olla. Turnausstrategisesti olisi ollut paljon järkevämpää olla ottamatta marginaalista koppia ja sitten vaan jatkaa riehumista.

Tipuin tuosta köysiin, mutta pian sain taas nostettua stackin hyviin asemiin, kunnes putosin 6-handed kahdessa peräkkäisessä jaossa. Tässä vaiheessa blindit olivat 15k/30k+3k ante ja average stack oli 250 000.

Ekassa kädessä takana oli enää alle 10xbb pinoja ja survaisin kamat keskelle A7:lla. Takaa kaveri menee peinimuotoiseen tankkiin!!! AK:lla, mutta löytää sitten näätäkirjan lisälehdiltä maksun ja ottaa tuplat multa. Seuraavaan jakoon saan A8:n ja tuuppaan jälleen merkit keskelle. Sama vihu löytää tällä kertaa taskustaan TT:n ja ottaa kopin polttolinjasta. En etene ja turnaus oli omalta osaltani siinä. GG.

Vaivanpalkkaa tuli tällä kertaa 1700 €

Seuraavan kerran liveä @HML kun vuorossa on parinkympin räiskintä.

Holla!

Hki Freezeout 2014

Tämän vuoden Helsinki Freezeoutista oli tarkoitus pelata "pikkuteksu" (200 € rebuy) ja livesatelliitti 2100 € Main Eventtiin.

Suunnitelma onnistui osittain, sillä pikkuteksun missasin, kun päiväunet venähtivät suunniteltua pidemmiksi. Tiistain satelliittiin osallituimme Eero "Mankeli" Santasen kanssa. Satelliitti meni mukavasti sillä napsautin lipun siitä ja myös Eboa onnisti. Oma tiketti meni hieman tiukille, sillä viimeiset tasot jouduin operoimaan melko pienellä stackilla. Lopulta puhkaisin rahakuplan (1600€) melko mielenkiintoisessa spotissa.

Reipas kaveri avasi edeltä tasolla 2000/4000+500 to 8000. Turnauksen pienin stack menee all-in 9700. Mulla toiseksi pienin stack ja haluan maksimoida pienimmän stackin putoamismahkut. Otan joko nerokkaan tai täysin urpon maksun (en vieläkään tiedä) isosta blindista Q2o:lla kun sisällä oli jo 4000 ja avaaja oli ennenkin sökötellyt maaliin all-in tilanteessa kun pieni stack oli all-in. Boardi juoksi mukavasti 2xxxx2 ja sain tuosta sen verran stackia, että suurin vaara oli ohi. Pian myös lippukupla puhkesi ja 11 onneksta tuuletti tikettiä huomiseen 2100 € mainiin.

Mainiin sain avauspöytääni vanhoista "tutuista" Kylmiksen oikealle ja Ristolan jonkin matkan päähän vasemmalle. Alkuun saattin 20 000 pistettä ja eka taso oli 50/100.

Ekan isomman potin pelasin Ristolaa vastan kun se avasi etupellosta 300 ja mä puolustin isoa. Floppi T98 kaikki herttaa ja c/reissasin sen ja Markus maksoi. Turniin tuli blankko ja liidasin hyvän kokoisen betsin alle. Sain maksun. Riveriin tulee hertta 6 *oksennus* ja checkfoldaan melko kovan hanskan...

Jaria vastaan pelasin yhden mainittavamman käden kun Jari avasi, mä maksoin ja BB maksoi myös. Floppi T84 ja Jari lyö jatkot. Mä reissaan to 2k. BB kippaa ja Jari maksaa. Turnin 4 menee sökönä. Riveriin ruutu A täydentää mahdollisen värin vedon ja Jari checkfoldaa mun 2,5k riverbetsiin.

Parin tunnin operoinnin jälkeen olin saanut stackin 30k tuntumaan, kun pelasin yhden käden ehkä turhankin reippaasti. Markus avasi etupellosta ja sai flatin vierestä, kiptaaan mulle isoon ja lähden "haistelemaan" floppia vahvalla 52s:lla. Floppi K74 menee sökönä. Turn 3h avaa mulle hertan vedon ja suoran päistä auki. Liidaan alle kilon, Markus maksaa, pre-flättääjä reissaa vähän yli 3 kiloon. Tässä kohtaa sorruin taas levelöimään itseni ja reissasin vielä takas 11k kun mielestäni toi oli reissaajalle ihan kurko paikka bluffata. Markus kippaa mutta taustalta tulee kaiket 17k. No mun hanskalla tuo oli pakkomaksu. Kaveri näyttää KK ja tipahdan tuosta 10k tuntumaan...

 (jatkan blogientryä kun taas jaksan...)

Tapanin turnee 2013

Jo perinteinen kinkunsulatteluturnaus VSMO-monttuun oli houkutellut paikalle täyden tuvan eli 20 toiveikasta. Pelimuotona oli vanha tuttu re-buy räiskintä ja pottiin saatiin lopulta pumpattua n. 100 buy-iniä. Hyvä jätkät!

Allekirjoittaneen turnaus sujui melko rauhallisissa merkeissä. Avauspöydässäni operoin melko maltillisesti. Yhden kerran hieman urheilin Eeroa vastaan A9:lla, mutta Kuminatien Kyylällä oli tuttuun tapaan monsterit ja AQ:lle en pärjänynt. Kättä taskuun siis, kuten on tapana sanoa. Tuplarebuyn jälkeen sain mukavat triplat kun KK:ni piti kahta onnenonkijaa vastaan. Tuosta sainkin verrattain mukavan nipun, jolla kyyläsin aina finaalipöytään asti. Siellä tuli sitten tehtyä pari epäonnisempaa operaatiota. Ensin avasin A9:lla muistaakseni 700/1500 tasolla kolmeen kiloon ja Isäntä isosta tunkasee kaiket jotain 9k. Mulla oli lähtöön joku reilu 20k, joten merkkejä jäisi vielä, mutta ei enää pelattavaa stackia. Oddsit taisi maksuun olla +cEV mutta turnausstrategian kannalta olisi varmaan pitänyt tehdä nöyrä kippi. Mene ja tiedä. No, kuten arvata saattaa, en voi voittaa pottia Isäntää vastaan (pitäähän jotain kotietua olla) ja tipahdin tuosta pieniiin. Avasin sitten KQ:lla ja Eero "Mankeli" Santanen lähti mukaan flippiin JJ:lla. En edennyt ja turnaus oli siinä. Hiukan ennen putoamista nähtiin yksi Montun lähihistorian mieleenpainuvimmista hanskoista. Boardi oli riverillä jotain tyyliin J3298 ja Ebo on heilunut potissa pitkin matkaa ja lyö 8k riveriin. Tästä Jari "Mad Dog" Ahti tankkiin ja löytää maksun. Eero näyttää erittäin vahvan KQ:n ja Jarppaa heittää kortit muckiin... (voittokäsi siis pakkaan, mutta kun se on kerran sinne heitetty, niin siellä se myös pysyy)

Tästä sisuuntuneena Jarppa kuitenkin meni ja voitti koko turnauksen. Hannibaalin blogi onnittelee.

Rahapöydässä oli tuttuun tapaan meno reipasta. Onnistuin kehittelemään peinet nousut, eikä vähiten flippionnen avulla (ai miten niin Kulta-Hannu...) Lopulta totesin puoli viideltä aamulla, että on aika lopettaa, mutta sinne jäi vielä urheimmat soturit survomaan. Tarina ei kerro miten lopulta kävi. Eikä sillä niin väliäkään. Kuten vedonlyöntipiireissä on tapana sanoa: "pelikassan kiertonopeus ratkaisee".

ps. jostain syystä Montussa oli liikkeellä yllättävän paljon patanelosia. Sitä pähkäilleille vihjeeksi, että tavallaan liittyy mutkan kautta tähän tapaukseen:

Affleckin kaverit olivat tuon jälkeen kylväneet kämpän täyteen ruutukaseja, Reilun Kerhon pojat taas liikkeellä... Ton katsomisesta tulee kyllä aina yhtä huono fiilis, kun mieleen palautuu oma putoaminen WSOP Mainista ja voin kertoa että tuo Rion käytävä on pitkän tuntuinen käveltävä Mainista tippumisen jälkeen. Vaikka kyllä joskus VSMO-Montun portaatkin ovat tuntuneet pitkiltä, ei siinä mitään :) Holla!