Yleisön pyynnöstä jatkoa top-listoille: Tällä kertaa Top-5 keikat:
1. Shania Twain - Hartwall Arena
Tämä on koko listan yllättävin valinta ja edelleen paras live-keikka jolla olen ikänä ollut. Olin hieman tutustunut Shanian tuotantoon ennen keikkaa, mutta oikeesti. Shania. Twain.
Ainoa mitä voin edes yritää kuvailla, on se että encoren kohdalla Shania tulee Jokeri?!? paitaan pukeutuneena lavalle ja koko 10 000+ yleisö luonnollisesti(?) buuaa. Shania keskeyttää koko operaation ja kysyy mistä kyse. Saatuaan (väärän) vastauksen vetää aivan väätävän vertauksen Montreal vs. Toronto. Koko yleisö syö kädestä. Kaikki hurraa ja keikka jatkuu. Ikimuistoinen reissu. Ei tuollaista ihmistä ole. Tai on. Shania.
Vaikea selittää kuinka kova keikka oli mun mielestä, mutta ehkä uskotte, jos rankkaan seuraavan keikan tämän alle..
2. Nightwish 2002
Yösvissyn "salakeikka" Sturenkadulla. Tämä oli sitä aikaa, kun Nightwish oli jo iso muuallakin kuin Suomessa, mutta bändi tarvitsi treenikeikan ennen maailmanrundin aloittamista. Parhaan tästä tekee ns. intiimi tunnelma. Oltiin Pekan ja Marin kanssa liikkeellä ja saatiin Pekan kannsa paikat n. 3. rivistä. Mari katsoi huikan tilannetta ja nousi läheisen kajarin päälle - ketään ei haitannut. Olen n. 15 kpl Nightwishin keikkoja nähnyt ja tämä vie voiton kaikista. Eikä vähiten Pharaoh sails to Orion osalta (kyllä, Wilska oli mukana). Lenni-Kalle Taipale kävi heittämässä soolon Stargazersin aikana. Ja keikalla soitettin NW paras biisi, Beauty of the beast.
3. Kolmas Nainen 2012 Tavastia
12.6.2014 uudestaan. Edelleenkin paras suomeksi esiityvä bändi.
4. Nightwish, Tuska 2013
uusi solisti Floor Jansen veti homman tyylikkäästi himaan. Puhalsi jopa uutta henkeä biiseihin kuten "Romanticide" ja "Se is my Sin". Ja olihan toi Ghost Love Score jäätävä. Oli mukava kuulla pitkästä aikaa vanhoja NW-biisejä, kun Anette ei useita pystynyt/halunnut laulaa.
5. Martti Servo & Napander JKL somewhere around 2007
"Sauna"
Holla!
torstai 22. toukokuuta 2014
tiistai 20. toukokuuta 2014
Rock Pokeri
Viikonloppuna louhittiin taas kerran radio Rockin järkkäämä "Rock Pokeri" kasinolla. Tällä kertaa en saanut nimeä lehteen vaan nimi tuli lähinnä tötöilyn Hall of fame -listaan. Avauspöytään istahti pari tuttua, Ylitalo ja Merivirta sekä joku 3. kassun regu. Muut olivatkin sitten tuttuun tapaan tuntemattomia suuruuksia tai sitten bountypelaajia. Niitä oli pöydässä kaksi. Kim Herold ja Sonata Artican ex-kitaristi Liimatainen.
Oikeestaan missään vaiheessa turtsi ei lähtenyt liikkeelle ja sitten yhdessä jaossa lumipallo lähti vyörymään väärään suuntaan: Avasin etupellosta ja vierestä kaveri otti. Floppi Kxx. Löin - maksu. turn x. Löin - maksu. River x. Shovesin - maksu pienen tuskailun jälkeen KQ:lla. Player out.
Tästä sisuuntuneena menin käteispöytään, josta onnistuin saamaan lohtua n. turnee buy-inin verran. Lisäksi ilokseni tapasin pitkästä aikaa myös Punavuoren Highrollerin. Good times.
Lisää toistoja.
Holla!
Oikeestaan missään vaiheessa turtsi ei lähtenyt liikkeelle ja sitten yhdessä jaossa lumipallo lähti vyörymään väärään suuntaan: Avasin etupellosta ja vierestä kaveri otti. Floppi Kxx. Löin - maksu. turn x. Löin - maksu. River x. Shovesin - maksu pienen tuskailun jälkeen KQ:lla. Player out.
Tästä sisuuntuneena menin käteispöytään, josta onnistuin saamaan lohtua n. turnee buy-inin verran. Lisäksi ilokseni tapasin pitkästä aikaa myös Punavuoren Highrollerin. Good times.
Lisää toistoja.
Holla!
sunnuntai 18. toukokuuta 2014
Nightwishin parhaat biisit
Joskus ihmisellä on liikaa aikaa, niinkuin nyt:
Nightwishin parhaat biisit albumeittain:
Angels fall first: Asrtal Roamnce
- tämä oli ehkä vaikein valinta kaikista. Koko levyähän säveltäjä Holpainen pitää tavallaan vain demona, mutta kyllä tältäkin hyvää matskua löytyy. Liika itsekriittysyys sinne mihin aurinko ei paista! Oma suoskikkibiisini tältä oli pitkän aikaa "The Carpenter" mutta vuodet ovat vierineet ja tällä hetkellä pidän eniten Astral Romancesta. Beauty and the Beastissa olisi potentilaalia koko tuotannon parhaaksi, mutta liian katkonainen rakenne ja pari pari muutenkin huonoa rakaisua pudottaa sen listalta. Jos olisin nähnyt Kaunotar ja hirviö -leffan, niin voisin olla toista mieltä. Kunniamaininta menee Nymphomaniac Fantasialle.
Oceanborn: Getshemane
- paha valinta kahden välillä. Getshemane ja Pharoh sails to Orion. PSTO:n kuulin 2003 Nightwishin End of Innocence salakeikalla ja se on edelleen paras liveveto, minkä olen ikinä kuullut. Shania Twain pääsee lähelle. Biisinä kuitenkin Getshemane vie voiton jo pelkästään kohdan "Without you, The poetry within me is dead" -perusteella. Joka kerta kylmät väreet kun tuon kuulee.
Wishmaster: Wishmaster
Captain obvious. Tällä levyllä ois useampiakin hyviä valintoja, mutta "Hamster, a dentist, hard porn, Steven Seagull" vie lopulta voiton. Jonain toisena päivänä voisin valita tähän Dead boys' poemin tai FantasMicin.
Century child: Beauty of the Beast.
Nightwishin paras biisi. End of discussion. Sävellyksen ja sanoituksen juhlaa alusta loppuun.
Once: Dark chest of wonders
Levyn avausraita oli pitkään myös keikkojen avausbiisinä, eikä syyttä. Aivan jäätävä pläjäys. Toinen mitä tältä levyltä voisi harkita olisi Creek Mary's blood joka on kaikkien inkkaribiisien kuningas. Funny side note: kun sain levyn käsiini niin sanoin 1. kuuntelun jälkeen tutulle musa-kriitikolle että jos ei "Wish I had an angel" ole radiohitti, niin syön hattuni. Ei kestänyt kauan, mun WIHAA oli mainstream radion soittoilistalla :)
Dark passion play: Poet and the pendulum.
Ei tähän oikeesti ole muuta vaihtoehtoa. Eräs nimeltämainitsematon hyvä ystäväni kommentoi Tarja Turusen poispotkimista yövissystä kommentilla: "Hä, sehän ON Nightwish". - Ei ollut.
Luulot pois kaikilta heti avausraidalla
Imaginareum: Song of myself
- käytännössä vain päivitetty versio Beauty of the Beastista. Jotkut sanoo että lopun runot on turhia, mä olen kuunnelut biisin valehtelematta sata kertaa enkä oo ikinä skipannu niitä. (no okei, ehkä kerran)
Kunniamaininta: 10th man down
Nightwishin parhaat biisit albumeittain:
Angels fall first: Asrtal Roamnce
- tämä oli ehkä vaikein valinta kaikista. Koko levyähän säveltäjä Holpainen pitää tavallaan vain demona, mutta kyllä tältäkin hyvää matskua löytyy. Liika itsekriittysyys sinne mihin aurinko ei paista! Oma suoskikkibiisini tältä oli pitkän aikaa "The Carpenter" mutta vuodet ovat vierineet ja tällä hetkellä pidän eniten Astral Romancesta. Beauty and the Beastissa olisi potentilaalia koko tuotannon parhaaksi, mutta liian katkonainen rakenne ja pari pari muutenkin huonoa rakaisua pudottaa sen listalta. Jos olisin nähnyt Kaunotar ja hirviö -leffan, niin voisin olla toista mieltä. Kunniamaininta menee Nymphomaniac Fantasialle.
Oceanborn: Getshemane
- paha valinta kahden välillä. Getshemane ja Pharoh sails to Orion. PSTO:n kuulin 2003 Nightwishin End of Innocence salakeikalla ja se on edelleen paras liveveto, minkä olen ikinä kuullut. Shania Twain pääsee lähelle. Biisinä kuitenkin Getshemane vie voiton jo pelkästään kohdan "Without you, The poetry within me is dead" -perusteella. Joka kerta kylmät väreet kun tuon kuulee.
Wishmaster: Wishmaster
Captain obvious. Tällä levyllä ois useampiakin hyviä valintoja, mutta "Hamster, a dentist, hard porn, Steven Seagull" vie lopulta voiton. Jonain toisena päivänä voisin valita tähän Dead boys' poemin tai FantasMicin.
Century child: Beauty of the Beast.
Nightwishin paras biisi. End of discussion. Sävellyksen ja sanoituksen juhlaa alusta loppuun.
Once: Dark chest of wonders
Levyn avausraita oli pitkään myös keikkojen avausbiisinä, eikä syyttä. Aivan jäätävä pläjäys. Toinen mitä tältä levyltä voisi harkita olisi Creek Mary's blood joka on kaikkien inkkaribiisien kuningas. Funny side note: kun sain levyn käsiini niin sanoin 1. kuuntelun jälkeen tutulle musa-kriitikolle että jos ei "Wish I had an angel" ole radiohitti, niin syön hattuni. Ei kestänyt kauan, mun WIHAA oli mainstream radion soittoilistalla :)
Dark passion play: Poet and the pendulum.
Ei tähän oikeesti ole muuta vaihtoehtoa. Eräs nimeltämainitsematon hyvä ystäväni kommentoi Tarja Turusen poispotkimista yövissystä kommentilla: "Hä, sehän ON Nightwish". - Ei ollut.
Luulot pois kaikilta heti avausraidalla
Imaginareum: Song of myself
- käytännössä vain päivitetty versio Beauty of the Beastista. Jotkut sanoo että lopun runot on turhia, mä olen kuunnelut biisin valehtelematta sata kertaa enkä oo ikinä skipannu niitä. (no okei, ehkä kerran)
Kunniamaininta: 10th man down
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)