Paikalle oli raahautunut 16 kinkunsulattelijaa ja pelimuotona tällä kertaa harvemmin pelattu teksu/omaha -mixed.
Luulisi että Janakkalan OP:ssa olisi jo opittu, mutta jälleen kerran Tapanin turneen aikaan paikkakunnan automaateista loppui käteinen ja jouduimme illan päätteeksi jopa lainaamaan pöydässä isolta stackilta käteispöydässä.
(yleensä ehdoton no-no, koska pöydästä lainaaminen on käytännössä "suolaamisen" sallimista isolle stackille. Vaikka voisi tuntua siltä, että reilun kilon stackista voisi peliin vaikuttamatta lainata helposti pari sataa pois, niin ne parin sadan stackit ei ole kuin kahden ison potin päässä uhkaamasta koko sen kilon nipun olemassaoloa. Voin kertoa että 600 € riverbetsin uhka on hieman painavampi, kuin esim parisadan.)
Turneesta ei jäänyt mieleen kovin montaa kättä, varmaan siksi koska pelasin tuttun tapaan vain 7% käsistä.
Teemua vastaan osuin mukavasti 663 floppiin 65:lla tekussa. Uutta tulokasta, eli Mr. Isoa Blindia vastaan osasin kipata KKxx preflop, kun vastassa oli AAxx. Rebuyjan jälkeen tuli iso lovi stackiin Teemua vastaan, kun 3bettasin KKxx:llä pre ja Temme otti. Flopille jäi reilu potillinen ja Qxx boardi oli suosiollinen Maltalaisen katutappeljian QQxx:lle.
Lähtö tuli lopulta Jarppaa vastaan, kun Floppiin A86 kahdella hertalla saatiin kamat sisään. Mulla 8765 kahdella hertalla, joten olin jopa 55-45 suosikki Jarpan kuivaa A8xx vastaan.
Mainittakoon että Tomi ja Isäntä tekivät lopussa diilin, jossa enemmän maallista hyvää kulkeutui Tomin taskuun. Hannibaalin Blogi onnittelee!
Nopeasta putoamisesta sisuuntuneena kävin ottamassa pienen välisaunan ja palasin käteistpöytään, jossa keskustelu mm. blindien maksamisesta ja "hukkuneesta" satasen lainasta kävi kuumana.
Turnauksen päätyttyä pelaajia oli mukavat 11 joten päätettiin jakaa pelaajat arvalla kahteen eri pöytään ja arpoa tarvittaessa uudestaan 2h päästä. Käytäntö oli onnistunut ja sitä voidaan käyttää jatkossakin.
Toinen käytäntö, mihin tarvitaan muutos montussa on blindien maksamatta jättäminen. Jatkossa jos on lähtee kuselle/röökille/paskalle/näpille niin pitää sitten maksaa missattu blindi tai blindit, kun palaa takaisin, jos haluaa mukaan kesken orbitin.
Samoin jos uusi pelaaja tulee pöytään, niin sitten pitää joko heti maksaa iso blindi että pääsee mukaan tai odottaa nöyrästi isoa blindia.
Onneksi olkoon näädät. WP.
Muista sääntö- yms. riidoista otamme referenssipohjaksi Robert's Rules of pokerin.
http://people.brandeis.edu/~poker/rules.pdf
Näitäkään sääntöjä ei sitten noudateta pilkuntarkasti, vaan reilun pelin hengessä soveltaen ja Montun vakiintuneita käytäntöjä priorisoiden.
Ja nyt kun olen sopivasti pikku lämmöissä jouduttuani metsästämään jotain sääntökirjaa, niin jatkan käninällä:
Luulisi nimittäin että 10 vuotta montussa liveä tahkonneet jampat jo tajuaisvat, että yhden merkin heittäminen ilman reissun ilmoittamista on maksu. Mutta kun kaikki tietävät, että se urpo (Jarppa tai Suikki) on taas kerran tarkoittanut sillä reissua, niin se on kai sitten reissu.
Ja nyt ku alettiin känisemään niin palataan lempiaiheeseeni, eli showdownissa viivyttelyyn. Kaikkien elämästä on jo mennyt ihan liikaa aikaa hukkaan, kun riverin näytössä kaksi urpoa empii, että kummalla on parempi (lue: huonompi) käsi. Tai että omahassa näytetään ensin vain kaksi korttia, joilla yritetään voittaa se potti ja kahta muuta (paskaa) korttia suojellaan, kuin valtiosalaisuutta. Kortit pöytään ja kohti seuraavaa jakoa.
Sitten vielä viimesimpänä, mutta ei vähäisimpänä nämä nimeltämainismattomat "vaikeiden päätösten mestarit". On ihan OK joskus miettiä hämäyksenä kauemmin vaikka ei ole edes mitään aikomusta jatkaa, mutta kun samat kaverit tekevät sitä kierroksesta ja vuodesta toiseen, niin kaikki tietävät, että useimman osan ajasta siellä on hoolissa ihan sitä itseään. Ei siinä enää ketään hämää, viivyttää vain turhaan peliä.
Holla!
