Tapanin tuomioturnaus 2018 - Ankan nousu ja tuho

Pelikieltojen uhan leijuessa tämän vuoden ”tuomioturnaus” poiki mukavasti ennakkofoldeja ja turnaus saatiin melko smoothisti liikkelle ja jonoista paikkaajia sisään peruneiden tilalle. Hyvä jätkät.

Itse lähdin hyvillä mielin turnaukseen, sillä olihan saanut Hobiteilta lahjaksi onnea tuovan lasiankan.

Ankka

Olisi kyllä pitänyt aavistaa pahaa, kun ensimmäinen takaisku tuli heti paikallisella Ottomaatilla. Setelit olivat loppuneet, mutta onneksi pidän tällaisia tilanteita varten JOP:n holvin avaimia mukana ja sain täytettä pankin sisäpuolelta.

Pöytäarvonnassa kävi hyvää ja huonoa tuuria, kuten aina. Hallitseva mestari Mika istui oikealle puolelle, mutta kaksinkertainen mestari Eero vasemmalle. Kun pöydässä oli vielä pari muutakin ”mestaruussormusta” niin toista pöytää voitiin jo hyvällä syyllä kutsua satelliittipöydäksi.

Avauspöytäni

Taustalla satelliittipöytä

Sain alkuun nostetta kassaan, kun buttonilta tulin mukaan 54s:llä. Floppi oli kohtuullinen Q63 takaoven värinvedolla, ja koitin poimia sökötetyn flopin pois kulkeksimasta. Isännästä sain isosta kuitenkin asiakkaan ja tässä vaiheessa tuoksui jo ansalta. Ansa laukesikin turnilta, kun isäntä liidasi muhkeasti alle. Samalla aukesi kuitenkin vv ja otin maksun. Riverillä väri täyttyi ja isäntä maksoi setillään. Jälkikäteen ajateltuna olisi voinut enemmänkin lyödä valueta, mutta hyvä näinkin.

Dr. Philiä vastaan puolestaan sorruin ehkä liian ohueen valuebetsiin kun KQxxxx boardiin löin riverin AQ:lla. Kurko tarkasti K8s:llä ja liput olivat kunnossa.

Re-buyajan jälkeen nähtiin yksi harmaantuneen parran pärinää aiheuttanut episodi. Koodinimi Jarppa avasi ja Epo 3-bettasi blindista. Jarppa maksoi. Potissa oli jotain reilu 2k ja floppiin tuli T86 tms keskimaaston silsaa.

Ebo liidasi alle, mutta nappasi lyöntiin pinostaan selvästi vahingossa mukaan 5k keltaisen merkin. Keskelle meni siis n. 6,3k . Tuohon Epo reagoi instana lyönnin jälkeen, että ”nyt meni vahingossa liikaa”. Siihen Jarppa sitten melko nopeasti meni all-in jotain 15k tms ja Epo joutui kippaamaan ja Jarppa sai myöhästyneen 5k joululahjan.

Itsekin sähläsin tilanteessa, kun vierestä tilannetta seuratessani menin ehkä turhan ennenaikaisesti tokaisemaan, ”no ne nyt valitettavasti on siellä”. Tämä on ollut sääntötulkinta montussa vuodesta sota lähtien, mutta toisaalta montussa on ollut myös ”reilun pelin hengen” soveltamisen sääntö. Nyt nämä kaksi pykälää olivat ristiriidassa keskenään.

Tähän olisi nyt helppo asettua sille kannalle, että Eeron olisi pitänyt antaa ottaa 5k takas ja Jarppa oli mulkku käyttäessään tilannetta hyväkseen. Toisaalta jos noita betsejä saa alkaa ottaa takaisin, niin avataan taas sellainen Pandoran lipas, johon en haluasi koskea.

Sivumennen sanottakoon vielä, että koko muuvi on myös tunnettu angle-shoot. esim Caesars Palacen turneissa Vegasissa 5k ja 100 chippi olivat aikoinaan melko samanvärisiä. Näitä sitten jotkut shadyt hahmot käyttivät niin, että muka vahingossa löivät 50/100 tasolla avauksen 5200. (2 satasen merkkiä ja 1 5k) ja sitten saivat ehkä jonkun uskomaan, että se oli vahinko ja pelaamaan tavallista heikommilla päälle. Toki siitä ei nyt ollut kyse, mutta näin nippelitietona.

Itse olin siis paikan päällä heti Ebon lyönnin jälkeen sitä mieltä, että pottiin laitettuja rahoja ei missään tilanteessa voi saada takaisin, mutta nuo ylläolevat pohdinnat siis jälkiviisasteluna. 

Jostain syystä musta on tullut epävirallinen montun tournament director, ja kun menin sanomaan tilanteessa, että ”siellä ne nyt valitetttavasti ovat”, niin en toisaalta hirveesti Jarppakaan voi soimata, kun ”ruling” oli se mitä se oli ja Jarppa pelasi sitten sen mukaan.

Toisaalta taas Jarpalta herramiesmuuvi olisi ollut antaa Ebon ottaa pois se 5k. En usko että kukaan olisi pöydässä siitä alkanut känisemään.

Ja lisätoisaalta pokerissa yritetään saada vastustajilta kaikki merkit, niin mihin sen rajan sitten vetää että missä vaiheessa mennään reilun pelin hengessä ja missä vaiheessa rankaistaan virheistä. 

Tekis oikeestaan mieli pyyhkiä koko yllä oleva teksti pois, mutta olkoon nyt, ehkä joskus vältetään joku vastaavanlainen tilanne.

Oma turneeni oli tämän jälkeen melko hiljainen. Blindit nousivat nopeasti ja pystyttelin pinnalla ulkoiluttamalla Ankkaa muutaman kerran ilman asiakkaita.

Lähtö tuli sitten lopulta tasolla 1500/3000 kun survaisin finaalipöydässä kamat (n.15k) keskelle A6:lla. Polttolinjasta heräsi kuitenkin Majuri Korhonen AQ:lla ja minun ja Ankan taru päättyi siihen.

Mainittakoon että turnauksen voitti lopulta Teemu. Stiimi-Jarno on 2. ja Janne kolmas. Hannibaalin blogi onnittelee!

Finaalikolmikko

Käteispöydässä meno oli varsinkin Sevenissä reipasta ja siinä lajissa pelasin 3 isompaa pottia, joista voitin yhden ja hävisin 2. Legendaarisin oli ehkä Jannea vastaan, jossa Ilmarisen laivavarustamo vei potin lopulta A-high:lla, kun omat värin, suoran ja parien vetoni eivät kehittyneet.

Isäntää vastaan tuli puolestaan turpaan viiden kortin omahassa, kun floppi oli 662. Selvisi että molemmilla oli 62xxx ja kun savu hälveni, niin Isäntä oli osunut omaan kickeriinsä ja paalasi koko potin.

Taskulla siis tuli käytyä useampaan otteeseen ja lopulta päätin laittaa pillit pussiin, kun meno alkoi muistuttamaan enemmän sirkusta, kuin pokeri-iltaa.

Viimeinen niitti oli se, kun turnauksen voittanutta Teemua ei päästetty istumaan tyhjälle paikalle rahapöytään, vaan kahden hengen ”komitea” a.k.a. Jarppa ja Janne päättivät että Teemu ei saisi istua Jarpan vasemmalle puolelle tyhjällle paikalle ”koska siinä on salkku” ja koko rahapöydät paikat arvotaan uusiksi. Mitä vittua.

Holla!

ps. Ankan saldoksi jäi montussa kaksi käyntiä: Ensimmäinen ja Viimeinen kerta! 

Ankan farewell tour

Mestaruusturnaus 2018

Rakas päiväkirja,

pitkästä aikaa oli taas se aika vuodesta. VSMO-montun perinteinen mestaruusturnaus.

Paikalle raahautui viime hetken poisjääntien jälkeen 16 Montussa marinoitunutta veturia.

Oma turnauspäiväni alkoi pistokeikalla Riihimäellä, kun paikallinen mafia oli tehnyt tarjouksen "josta ei voinut kieltäytyä". Maittava lounas paikallisessa thaimaalaisessa ja sitten olimme valmiit kohti Kuninkaiden Laaksoa.

Avauspöytääni "sain" Samulin, Hugen, Laten, Jarnon, Teemun, Nikon ja Jasun.

Punainen, aka reipas pöytä

Musta, aka Näätä-pöytä

Avasin pelin huonolla riverbluffilla Teemua vastaan, jolla oli helppo työ napata koppi.

Tuon jälkeen sain poimittua muutamia potteja sieltä täältä ja sain jonkin verran nostetta pinoon.

Iso lovi stackiin tuli sitten Latea vastaan, kun se eristi pienestä 350 tms ja maksoin 33:lla. muut kippas ja floppi tuli mukavasti 34T. Turnista 4 paritti ja riveriin tuli K. Riverillä lopulta vaan maksoin Laten 4k+ lyönnin vaikka alkoi jo tuoksua tosi pahasti, että siellä sitten on joko flopattu TT setti tai riveröity KK-täpö. Myös AA ja KTs olivat mahdollisuuksien rajoissa, niin hammasta purren lopulta maksu. KK siellä sitten oli.

Tuon jälkeen ulkoilutin jo loppupinoa Latea vastaan Q9s:llä A99 floppiin, mutta Late pääsi irti Aj:stä.

Lähtö turneesta tuli sitten vähän ajan päästä, kun 75/150 tasolla jengi oli limpannut ja mä mukana KQs:llä tarkoituksena vain houkutella Teemu squeezaamaan paskoilla isosta. Kala kävikin koukkuun ja sieltä tuli reilun kilon "limppaajat vittuun" -korotus. Muut kippas ja mä painoin siihen loput, noin vajaa 4k. Teemu sitten maksoi jonkin ajan harkittuuaan T7o:lla ja riverin T sinetöi turnaukseni.

Turnauksen finaalinelikko oli lopulta Jasu, Late, Niko ja Mika. Näistä Laten kohtalona oli olla kuplapoika, Jasu oli 3. ja Niko taipui Head's upissa Mikalle.




Hannibaalin blogin onnittelee vuoden 2018 Mestaria!



Mainittakoon että jo perinteisessä mestaruusvedonlyönnissä vedonlyöntiyhtiö otti tällä kertaa miinusta. Tosin pahin luoti väistettiin, kun Jasu ei voittanut...

(...ja vielä tähän liittyen käninää poisjäänneistä. Esim. nyt vedenlyöntitoimisto otti tarpeettoman paljon riskiä, sillä jos olisin tiennyt pelaajamääräksi vain 16, niin tottakai kertometkin olisivat olleet pienempiä. Tästä seuraksena mm. J. Salo ottaa vuoden porttikiellon mestaruusturnaukseen ja pääsee takaisin mahdollisesti vuonna 2020 yrttämään kannua.)

Muut pois jääneet sentään ilmoittivat edes ennen turnausta / oli hyvä syy jäädä loppumetreillä pois.

Illan sivupeleissä liikevaihto oli reipasta ja muutamia ruumitakin tuli. Itse otin 400x bb kuopan, joten koko ilta jäi reippaasti miinusmerkkiseksi.

Olin melko korttikuollut ja sitten ne jaot mitkä pelasin, niin eivät olleet mitään pokeriskillzien juhlaa... Toisaalta mitä muuta voi odottaa, jos on viimeisen vuoden lähinnä pelannut Määtsikkiä, eikä pokeria.

Mutta kaikesta käninästä huolimatta VSMO-mestaruusturnee oli taas kerran onnistunut tapahtuma ja seuraavaan #Tripla yritykseen on matkaa enää vajaa vuosi!

Holla!

VSMO Summer Series Main Event 2018

Viime perjantaina oli vuorassa pokerikesän huipentuma, eli paikallisen pokeriyhteisön kesän pääturnaus, johon oli pelattu satelliitteja koko pitkä kuuma kesä.

Paikalle oli lopulta lunastanut lipun 15 onnekasta ja mukana tuttuun satelliitti-tyyliin myös yksi ensikertalainen. Tässä vaiheessa uskollinen lukija jo aavistaakin, kuka pisti porukkaa nippuun turneessa...

Omaan avauspöytääni sain mm. Tomin, Rookien, Mureenan, Isännän, Pajusen ja Samulin.

Turnaus ei lähtenyt mitenkään kehuttavasti liikkeelle ja oman mausteensa toi jatkuva ensikertalaisen paimentaminen ja ohjeistaminen, ettei mitään skandaaleja tapahtuisi.

Re-buy ajalla taisin noukkia vain yhden isomman potin, senkin AA:lla (minkälainen näätä) kun boardi oli AKT tms. Kaksi rebaa tuli siinä otettua ja samalla kaksi Lahden sinistä 3,5% virikistysjuomaa.

Ruokatauolla nähtiin paras muuvini, mikä tosin oli jo suunniteltu etukäteen. Samaan aikaan kun muut veturit tilailivat sapuskat paikalliselta kebab/pizza -yrittäjältä, niin olin tukenut Vesitornin Vesipetojen junioritoimintaa tilaamalla Peppiksen eväspalvelulta erikoissämpylät.

Kun pekoni- ja chilijuusto olivat löytäneet tiensä tuulensuojaan, niin oli aika siirtyä finaalipöytään melko nihkeällä 12k pinolla.

Jonkin ajan kuluttua näin tilaisuuteni tulleen, kun Rookie avasi (käytännön any-two) ja päätin tunkaista kaiket QTs:llä. Pahaksi onnekseni Jarppa heräsi takaa AK:lla ja turnaukseni päättyi n. sijalle 8/15

Mainittakoon että turnauksen voitti läpi illan vakuuttavasti harjannut Opa ja Rookien siivet kantoivat aina kakkossijaan asti. Blogin uskollisille lukoijoille ilahduttava tieto on varmasti myös Läski-Pajusen sijoittuminen kolmanneksi, eli viimeiselle rahasijalle.

Tästä jatkoimme tuttuun tapaan rahapöytään, jossa kortti ei tällä kertaa allekirjoittaneelle käynyt. Seassa oli ehkä myös kyseenalaisia muuveja. Esim viimeinen käsi jossa päätin että QQxx ds riittää omahassa Latea ja Opaa vastaan pre-alleihin. Tällä kertaa toki riittikin kun vastassa oli pari A-korkeaa jonoa, mutta saattapi olla että jonain toisena kertana vedetään pariouttista AAxx ja KKxx käsiä vastaan samalla kun Q-korkeat värinvedot ovat kuolleita....

Illan aikana tuli kärsittyä myös muutamia kiperiä ohivetoja, mutta niistä nyt on turha känistä sen enempää.

Itseäni voin taas nostaa jalustalle sen verran, että Mikkoa ja Jannea vastaan onnistui experttimuuvi, kun riverillä maltillisesti sökötin nutsit ja Janne tarttuikin syöttiin. Siihen pääsin sitten korottamaan päälle epäillyttävästi ja Mikon tarkastusvaistot heräsivät. :)

Kaikenkaikkiaan peleistä tuli lopulta kellotettua iso miinus rahallisesti, mutta kokonaisuutena peli-ilta jäi silti henkisesti ehkä sittenkin plussalle.

Holla!

ps. viime postauksessa aloitettu Road to Stockholm jää näillä näkymin väliin, sillä syksylle ilmaantui muita aikatauluhaasteita. Fail.

Road to Stockholm part 1

Vuosi sitten aloittamani MTG-"comeback" on edennyt siihen pisteeseen, että olisi tarkoitus osallistua syyskussa Tukholmassa järjestettävään Grand Prix -karkeloon.

Kyseessä olisi viikolopun kestävä Määtsik-jamboree lähellä Tukholman keskustaa ja huhujen mukaan paikalle on tulossa isohko suomalaisedustus.

Viikkopelit Pasilan peliluolassa eivät ole menneet niin hyvin, että olisi realistista kuvitella isompaa menestystä, mutta hyvänä päivänä ja suotuisilla matchupeilla kaikki on toki mahdollista. Lisäksi onhan se nyt vaan ihan helmi lähteä pelaamaan vähän isompaa turnausta. Edellisestä pokerireissustakin kun on jo n. vuoden verran.

Viimeisen reilu puoli vuotta olen pelannut keskiviikkoisin 5c Humans -dekkiä, joka onkin ihan kiva läjä, kun saa hyökkäillä äijillä ja on jotain keinoja myös kombodekkejä vastaan. Valitettavasti dekistä tuli vaan niin suosittu, että koko Modernin metagame on adjustanut ja väittäisin ettei Humans ole ainakaan tällä hetkellä "paras dekki" niinkuin olen kuullut jossain väitettävän.

Ohessa tämänhetkinen buildini, joka tulee varmasti vielä muuttumaan tässä parin kk aikana ennen kisoja, mutta n. 93,5% varmuudella tällä pohjalla tulee lähdettyä lahden yli.

Jotain odottamatonta voi toki vielä tapahtua, esim nyt nousussa oleva Spirits -buumi saatta poikia metaan vieläkin enemmän removalia ja wratheja ja Ensnaring bridgejä ja muuta "mukavaa", jonka sivutuotteena myös muut "nalledekit", kuten Humas, saavat osumaa.

Suurin osa ylläolevasta main deckistä on kiveen hakattu ja liikkuvat osat löytyvät mm. kolmesta Miltia Buglerista, neljänsistä Reflector Mageista ja Phantasmal Imageista. Lisäksi pienempi Thalia on monissa matchupeissa niin hyvä lappu, että sille löytyisi helposti perustelut täyteen playsettiin.

Militia Bugleria olen päässyt testaamaan vasta kerran ja sen perusteella ei vielä päässyt tekemään kunnolla johtopäätöksiä. Jos sen kuitenkin ottaa mukaan, niin kerrannaisvaikutuksena olisi sitten syytä jättää pois kuvioista isompi Thalia, Kessig Malcontents ja jotain muita random 3 powerin sideboard -ehdokkaita.

Manabase omassa setissä on vähän erilainen, sillä ainakin jossain vaiheessa Field of ruin oli kovin suosittu kortti paikallisesti ja kahden basic landin pelaaminen oli perusteltua, kun samalla Path to exile on edelleen suosittu poistolappu. Ländit ja ja noiden parin "Fast landin" lopullinen kokoonpano on kuitenkin syytä lukita vasta sitten, kun on päättänyt mitkä laput on mukana kuvioissa lopullisesssa buildissa.

Tältä pohjalta siis kohti Stokista, koitetaanpas nyt pitää blogi aktiivisena kisoihin asti ja päivitellä aina keskiviikon pelien jälkeen.

Holla! 

Hannu Open

Pelattiin toukokuun lopussa.

Voitin. Late oli 2. Isäntä 3. 

Käteisissä "sain pelata"

Kaikki eivät heränneet sunnuntain frisbeeekiekalle.

Holla!

Määtsikit 21.2.2018

Yleisön pyynnöstä jatketaan MtG-turnausraportteja.

Viime keskiviikkona Pasilan peliluolassa oli tavallista enemmän sähköä ilmassa, sillä peliformaattiin oli tullut suurin muutos sitten pyörän keksimisen. Jace, The Mind Sculptor (a.k.a. huppariäijä) ja Bloodbraid Elf (a.k.a. Lottotonttu) pääsivät pois vuosien pelikiellosta ja sinisten näätäpelaajien ja aivottomien Jund-tuuttaajien into oli käsin kosketeltavissa.

Omista kokoelmista löytyi vain 1 kpl Jacea, joten en viitsinyt ainakaan vielä investoida n. 250 €- 300 € playsetin hankkimiseen. Toivotaan että formaatti ei mene siihen, että ilman 3+ Jacea ei pärjää.

BB-Elffi puolestaan on yksi lempikorteistani,  mutta tällä kertaa dekkivalinta osui jo paperilla vaikean oloiseen Living end / As Foretold / Hollow one -hässäkkään. Totesinkin Schumille ennen pelejä, että 0-4 ei olisi yllätys ja niinhän siinä lopulta kävikin.

Hävisin matsit 1-2, 1-2, 0-2 ja 1-2 joten aivan täydellistä sweeppiä ei tullut. Kävi siinä huonotkin, sillä vaikka sain faithless lootingeilla, serum visionseilla ja cyclaajilla kaivaa pakkaa vaikka kuinka syvälle, niin koko iltana en nähnyt kuin 3-4 kertaa As Foretoldin kädessäni.

Illan "tähtihetki" oli yhdessä matsissa, kun vihulla oli tiskissä jo jonkin verran kehittyneet Chandra ja 2 eri Lilianaa. Pyöräytin Living Endillä Terastodonin kehiin, ja Planeswalkereista vähän helpommin hallittavissa olevia 3/3 ukkoja. :)

Kerran pääsin avaamaan ykkösvuorolla kahdella Hollow Onella, mutta pelasin vähän huolimattomasti vihun Death Shadowta vastaan ajatuksella, että "jos siellä on Temur Battle Rage, niin onneksi olkoon". No kättähän siinä sai lopuksi tarjota.

Toinen mikä meni pieleen pelaamisessa oli sideboardaus. Idea oli usein game kakkoseen sidettää ulos koko Living End -combo ja laittaa sisään suoraviivaisemmat Bloodghastit ja F Adeptit, Vexing Devilit yms. Varsinkin viimeiseen peliin se olisi pitänyt vaihtaa, kun kakkospelissä oli nähty N Spellbombi ja Ooze. Tuossa vaiheessa, kun ei matsin voitolla/tapiolla ei ollut enää mitään väliä, niin en jaksanut alkaa säätää pakan kanssa.

Vaikka nyt pataan tulikin, niin oli ihan hauska pelata välillä vähän erikoisempaakin viritystä. Tolla buildilla pärjäämiseen tarvisi kuitenkin paljon lisää treeniä, kun oikeat pelilinjat oli monta kertaa täysin hakusessa. Ensi viikolla ajattelin palata taas tuttuun ja turvalliseen Human-dekkiin teemalla


"Boys are back in town"



Holla!

Keskiviikko-määtsikit 7.2.2018

Pistetäänpä vaihtelun vuoksi turnausrapotti keskiviikolta, kun kävin Pasilassa pelaamassa MtG Modern -turnauksen. Paikalla oli nelisekymmentä henkeä ja ilmassa suuren urheilujuhlan, sekä pettäneen dödön tuoksua.

Itse pelasin taas "vaihteeksi" Humaneita. Syksyn pelailin 4c CoCo-versiolla, mutta viimeiset pari kertaa olen testaillut Vialin kanssa. Dekki on melkein sama kuin Bilbaon Pro Tourin top-8 Humanit, pienillä eroilla.

Round 1. Vastassa Roope & Lantern Control

Eka matsi oli viikonlopun Pro Tour Bilbaon voittanut Lantern -pakkaa vastaan. Voitin matsin 2-1.

Game 1 päättyi suht nopeasti mun voittoon. Toisessa matsissa vihu sai 2 Codex Shredderiä ja Pyxis of Pandan. Scooppasin sitten, kun myös Ensnaring Bride oli tiskissä. Ehkä oikea muuvi olisi ollut stallata ja yrittää tasapeliä ajalla, mutta ei ole kokemusta, kuinka nopeasti Lanterni millaa, enkä semicasual pelissä viitsi olla näätä. Ehkä sitten jos ois enemmän "on the line".

Kolmanteen peliin sain avauskäteen Vithian Renegadesin ja pääsin sillä murjomaan Bridgen pois tieltä ja GG.

1-0

Toinen matsi oli Karoa(?) vastaan ja toisella puolella pöytää oli sininen Living end / As foretold -pakka. Tiesin suunnilleen mitä pakka yrittää, mutta oikeat pelilinjat oli kyllä välillä pahasti hakusessa.

1. pelin hävisin, kun living end teki tehtävänsä ja Humanit huutelivat gravessa. Toinen peli oli pitkä vääntö, minkä hävisin lopulta kahden resolvatun living endin jälkeen. Käytännössä hävisin pelin kuitenkin jo alkuvuoroilla, kun vihu onnistui Field of Ruinilla tuhomaan allekirjoittaneen Cavern of Soulsin. Siitä jouduttiin useamman vuoron ajaksi jumiin ja vihu sai kehiteltyä liikaa omaa peliään, varsinkin kun remand/muut counterspellit oli vat taas mahdollisia

1-1

Kolmas matsi oli Juusoa vastaan ja vastassa oli tuttu ja turvallinen bling-bling-stormi. Ensimmäisen pelin onnistuin voittamaan, vaikka jouduin mulligoimaan viiteen. Toinen ja kolmas peli meni sitten myrskyluodon miehelle. Pari sub-optimaalistakin peliä tuli tehtyä, esim Meddling magella olisi pitänyt yhdessä kohtaa nimetä grapeshotin sijaan Gifts Ungiven. Periaatteessa humaneilla on hyvä matchuppi stormia vastaan, mutta Juusoa nyt ei vaan voi voittaa.

1-2

Neljäs peli oli Matiasta vastaan ja vastassa oli Amulet combo, jota vastaan olin kerran pelannut viime vuoden puolella. En muista millä pakalla olin silloin liikkeellä, mutta sen muistan että hävisin sen pelin ihan pystyyn. Ländit viuhuivat ees taas ja lopulta amppari ja PrimeTime tekivät ns. selvää jälkeä.

Ekan matsin voitin kun sain Meddling Magella Titanin jumiin ja sama toistui toisessa pelissä. Siinä pääsin ensimmäistä kertaa tekemään killin Kessig Malcontentsilla, ehkä se kortti ei olekaan niin sukka ja 2-of mun dekissä OK valinta.

2-2.

Lopulta siis välimallin 2-2 recordi, enkä ainakaan ennakkosuosikkina lähde lauantain Poro Tourille, johon odotetaan yli 120:tä pelaajaa. :)

Holla!

Vuosi pakettiin

Pistetääs pokerivuosi 2017 pakettiin.

Liveturneista ei jäänyt käteen kuin kokemusta. Maailmalla tuli kierrettyä Unibet Open Kööpenhamina ja Lontoo. Montun turneista ei palautusta.

Livekäteisissä tulos oli lopulta plusmerkkinen. Parit kännisekoilut jarruttivat tulosta, mutta solidi näätäily käänsi etumerkin kivasti plusalle.

Netissä tuli eninten pelailtua elo-syyskussa. Sekin jälkeen sitten jonkin verran ja alla loppuvuoden pelien käyrä:

Tästä kohti tulevaa vuotta!

Holla!