sunnuntai 5. joulukuuta 2021

Mestaruusturnaus 2021

 Vuoden tauon jälkeen oli jälleen aika pelata VSMO-montun mestaruudesta.




Paikalle saapui jopa 18 veturia ja salin täytti iloinen puheensorina. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua.

Tällä kertaa vedonlyönti oli astetta maltillisempaa, kun allekirjoittanut ei ehtinyt /jaksanut tehdä kertoimia ja kaksi muuta kilpailevaa operaatiota menivät poikki toissavuonna. Jokin verran actionia kuitenkin saatiin ja mm. Riihimäen vetureihin oli (yliampuvaa) luottoa.

Omaan avauspöytääni sain seuraksi Lellon, Suikin, Kriston, Kapteenin, Stiimi-Jarnon, Jannen ja Jasun.




Alkuun sain pienen nousun, kun koppain Kriston muuvin parilla. Mutta sitten ylipelasin Jannea vastaan AK:n kun Jannella oli KK. Floppi tuli J-korkeana ja päätin sitten olla ampumatta kolmea barrelia, johon Janne ehkä olisi irrottanut – mene ja tiedä.

Tuon jälkeen nähtiinkin osaltani pelkkää valumista. Käteen tuli sälälappuja, ja sitten kun käväisin flopilla asti, niin osumat tai hyvät bluffispotit olivat harvassa. Tai sitten vaan en osannut löytää niitä.

Ruokatauolle kuitenkin pääsin ja Neiran pizza neljällä täytteellä oli edelleen 5/5.

Pian tuon jälkeen tuli sitten lähtö turnauksesta kun törmäsin A8:lla Suikin AA-hanskaan. Olin 14. tms.

Turnauksen finaalipöytään selvisivät tällä kertaa Myly, Niko, Hattu, Tomi, Janne, Suikki, Mika, Isäntä ja Lello.




Kuplapoika oli tällä kertaa Tomi, Isäntä oli 4. ja Niko 3.

Heads-uppiin päätyivät sama kaksikko, kuin viime mestaruusturnauksessa, eli Suikki ja Mika.




Lopulta voittajaksi seuloitui Mika ja samalla myös vedonlyöntioperaationi otti osumaa, koska Mikaan oli lyöty max-betsit. Aina ei voi voittaa (paitsi Särki)




Hannibaalin blogi onnittelee!

Käteispeleissä oli tuttuun tapaan vauhtia ja vaarallaisia tilanteita. Yksi isoimmista poteista oli, kun mulla oli KJ pinnassa ja K piilossa. Yksi K oli jo palanut, joten Teemu A pinnassa ei siihen ymmärrettävsti uskonut. Janne oli mukana myös sämpläämässä värin vedolla ja kamat saatin keskelle. Kaikki etenivät, kun Janne sai pikku värin, Teemu A-parin, mutta selvisin lopulta voittajaksi, kun J paritti rattaat mulle.

Muutamia muitakin isohkoja potteja osui tällä kertaa, joten sivupeleistä mukava plussa.

Kaiken kaikkiaan ilta oli onnistunut ja Tapanin turnausta odotellaan jo innolla.

Holla!

 

 

lauantai 31. heinäkuuta 2021

Japi Memorial Tournament vol. 1

Perjantaina oli pitkästä aikaa kuhinaa VSMO-montussa, kun peleille oli saapunut reilut kymmenkunta veturia.

Turnauksen yllä leijui haikea verho, sillä turnaus pidettiin valitettavasti edesmenneen ystävämme Japin kunniaksi ja muistoksi. Japi oli varsinkin kokeneemmille Montun kävijöille tuttu hahmo ja Miitreä siteeraten: ”Ikinä ei ollut tylsää, kun Japi oli Montussa”. Turnee pidettiin samassa hengessä ja posin kautta - muistellen hyviä hetkiä ja Whitesnakea soittaen.

Arkistokuva Montusta vuodelta X. Jarpalla ja Japilla nokkelaa sanailua.


Mr. Suikin kanssa olemme viime vuosina aloittaneet illan aina 50 € flipillä jolla saa sopivasti ”lavat auki”. Tämä pokerin jaloin pelimuoto ei ole ennen saanut mukaan muita kiinnostuneita tällä panostasolla, mutta nyt ilmeisesti tauko poltti monen veturin lompakossa ja saimmekin aikaan mukavan 7 hengen arvonnan. Itse nappasin AAxx:llä täyskäden AxxJJ boardiin, johon joku taustalta vielä katkerasti huusi: ”Törkeetä”. 😊

Avauspöytääni sain mm. Epon, Pajusen ja Stiimi-Jarnon. Ensimmäiseen kahteen tuntiin taisin pelata 3 kättä. Eerolle hävisin, kun nappi-värinveto ei kestänyt suoran vetoa vastaan. Isomman palautuksen sain sitten Pajuselta, kun floppasin suoran ”Everlastin” kärkirattaita vastaan.

Tästä ajelehdin finaalipöytään, kuin Keravanjoen kaljakellunnassa; lipuen eteenpäin ilman sen suurempia ponnisteluja. Ruokataukokin meni helposti, kun Suikin kanssa sujautimme pizzan puoliksi ”tuulensuojaan”.

Kun turneessa alkoi väki vähentyä, niin jostain takaraivosta löysin myös wanhan sit-and-go -pelaajan pelikirjan. Japin kanssahan noita pelejä hinkkasimme reilu kymmenkunta vuotta sitten melko isoillakin tasoilla illasta toiseen netissä. Itsehän sitten pelien koventuessa jätin pelikentät paremmille vetureille, mutta Japi jatkoi menestyksekkäästi vielä vuosikymmennen "Black Fridayn" jälkeen. 

Rehellisyyden nimissä pitää kuitenkin sanoa, että alkoi siinä short-handed vaiheessa korttikin käymään, kun ekat neljä tuntia olin kippaillut J6o, T3s, 97o tms käsiä.

Lopulta rahoille pääsivät 4. Late, 3. Eero.

Headsuppiin ”Riihimäen Mylberöä” vastaan lähdettiin melko tasapistein. Sain heti alkuun hyvän nousun, kun bluffcatchasin 3. streettiä keskinapilla Janin ilmaa vastaan. Tuon jälkeen miekkailimme pitkään melko tasaisesti potteja vaihdellen. Vajaan puolen tunnin headsupin jälkeen nähtiin ratkaisu, kun avasin 2/4k tasolla to 8k sorsaparilla. Jani tuli siihen kylkeen jotain 20k:ish,johon mä tunkasin sitten loppupinkan 80k tms. johon sain rennon letkeän maksun J8s:ltä. Sorsapari piti maaliin asti ja onnistuin voittamaan turnauksen. Hannibaalin blogi onnittelee. 


(Editors note: Uskomaton yhteensattuma oli vielä se, että Japin muistoturnaus voitettiin ”sorsaparilla”. Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja Japi käytti itsestään usein nimeä ”Sorsa” eri yhteyksissä. Esimerkiksi legendaarisen karaokebaari Pataässän laululistoilla nähtiin usein nimimerkki ”Japi Sorsakoski” laulamassa Billy Idolia tai Whitesnakea…)

Turnauksen jo tauottua siirryimme vielä täpötäyteen rahapöytään, jota tosin tällä kertaa ei tarvinnut breikata kahteen osaan, kun Olli ystävällisesti luovutti paikkansa.

Jäin lopulta muutaman kympin ylös käteisistä. Oma suurin pottini oli Latea vastaan, kun saimme erinäisten muuvien jälkeen kamat teksussa keskelle T867K -boardiin vain todetaksemme, että molemmilla oli ”Kuisma” ja potti jakooon.

Turnaus oli kaikin puolin mukava louhinta ja juryn päätöksellä ensi vuonna suunnilleen näihin aikoihin pelataan taas Japi Memorial Tournament vol 2.

Lepää rauhassa rakas ystävä,



Holla!

ps. pari muutakin Juryn päätöstä tähän loppuun:
a)    mestaruutta vuodelta 2020 ei jaeta, vaan jätämme sen väliin.
b)      itkua ja parranpärinää aiheuttavat blindit käteispöydässä: Koska aihe aiheuttaa ihmeellistä kitinää ja säätöä, niin Montun sääntö on nyt selkeä: Blindit juoksevat koko ajan, vaikka olisit kusella/paskalla/saunassa/kädellä. Tai kaikkia yhtaikaa. Sääntö ei ehkä ole sama, mihin olet tottunut omissa kotipeleissäsi / Barcelonan kasinolla / Helsingin Casino RAY:lla 1990-luvulla / Vegasin WSOP:ssä tai Ripatin Marttojen bridge-illoissa, mutta se on nyt Montun sääntö ja pulinat pois.


PS2: arkistoista löytyi vielä yksi helmi kuva Japista, tällä kertaa toisesta Hoolista, jossa Japilla ilmeisesti hyvin pullat uunissa Pajusta vastaan... :)