Olin 4.
Jasu voitti. Lello 2. Suikki 3.
Vedoista nousua, käteisestä kuoppaa.
Laajempi raportti joskus, kun olen toipunut pettymyksestä.
Holla!
Olin 4.
Jasu voitti. Lello 2. Suikki 3.
Vedoista nousua, käteisestä kuoppaa.
Laajempi raportti joskus, kun olen toipunut pettymyksestä.
Holla!
Syysiltojen valona toimi viikonloppuna jo perinteinen 20e räiskintä pokerimontussa ja paikalle saapui 12 pelaajaa.
Itsekin saavuin lopulta ajoissa paikalle, vaikka havahduin peleihin vasta puolta tuntia laskettua aikaa ennen. Lopultahan yli puolet porukasta tuli taas myöhässä ja pöydälle heitettiin ajatus jonkinlaisesta penaltysta aloitusstackiin näille mattimyöhäisille. Jury harkitsee asiaa.
Avauspöytääni sain Isännän, Stiimin, Hatun, Jarpan ja hallitsevan Mestarin, Heinin.
Toisessa pöydässä meteliä pitivät Suikki, Eero, Lello, Janne, Janne ja Keno (artist formerly known as Myly).
Alkupeleissä sain pinoa kasvatettua lähinnä kalistelemalla sapeleita Herra Hatun kanssa, joka oli ns. pelipäällä. Re-buy -ajain loppuun mennssä olinkin kehitellyt ehkä jonnekkin sijalle 5. koko turneessa oikeuttavan stackin. Enempäänkin olisi ollut aineksia, mutta tein skandaalikipin Hattua vastaan pohjarattailla, kun riveri oli ikävästi Ah joka täydensi värin ja lisäsi kasan Ax -rataskomboja Hatulle. Tuskallisen pähäilyn jälkeen kippasin ja Hattu myöhemmin kertoi olleensa liikkeellä täydellä ilmapallolla.
Re-buy ajan loppumisen jälkeen seuraava etappi olisi ollut ruokatauko, mutta evääni loppuivat ennen lisäevästä:
Stiimi avasi etupellosta ja Hattu maksoi vierestä. Mulla oli A3h ja lähdin muistaakseni pienestä blindista mukaan. Floppi oli J55 kahdella hertalla ja se taisi mennä sökönä. Turnista Qh täydensi värin ja tähän Hattu jo löi. Olin 99% varma että johdan, sillä preflopin perusteella Hatulla ei ole tässä ikinä JJ/QQ. 55-neloset kerran kymmeneen vuoteen, mutta se on sitten "onneksi olkoon". Leivoin tähän kaikki merkit sisään ja Hatun maksettua olin varma jostain 65s/A5s -tripseistä, mutta wanha taisteluparini käänsikin esiin juonikkaasti pelatun JJ-täpsykän. Vedin siis kuollutta ja siirryin katsomon puolelle.
Jonkin ajan kuluttua myös ruokalähetys tuli, ja tässä kohtaa kärsittiin illan toinen bad-beat. Olimme Kuminatien Kyylän kannsa arponeet listalta "Istanbul" -pizzan. Kyllä se toki ruuaksi kelpasi, mutta ei missään tapauksessa jatkoon. Fail.
Noin tunnin odottelun jälkeen sain vihdoin seuraa käteispöytään, kun Keno (artist formerly known as Myly) saapui seurakseni. Käteispöytä alkoi aivan yhtä päätyä, kun hävisin ekasta 10 jaosta varmaan 8. Tuon jälkeen tilanne hieman tasoittua ja parin onnekkaan potin jälkeen olimme varmaan suht tasoissa, kun lopulta finaalinpöydän näätiä alkoi tippumaan seuraksemme.
Illan paras (tai huonoin) suoritukseni tuli kuitenkin tehtyä ilman kortteja: Olin käteispöydässä juuri ottanut täyden suullisen greippilimua ja samalla hetkellä Myly hieman takelteli sanoissaan. Hän oli selvästi yrittämässä jakaa sököä, mutta jostain syystä suusta tulikin "..Keno!". Repesin totaalisesti juomat suustani pihalle ja samalla kastelin vieressä olevan Isännän. Tästä onneksi selvittiin parin minuutin naururemakalla ja pöytä + isäntä saatiin kuivattua.
Lopulta pöydässä oli turnauksen jälkeen hetkellisesti jopa 10 henkeä ja illan suosituin peli taisi olla "Täyskeno", eli tuttavallisemmin Seveni. Myös "Kenoa", eli sököä pelailtiin nyt jostain syystä tavallista enemmän. :)
Jäin lopulta käteispöydästä turnausmaksujen verran voitolle, joten koko ilta taipui sinne kuuluisan plusmiinusnollan tienoille.
Seuraavan kerran Montussa pelaillaan todennäköisesti 9.12. Mestaruusturnauksessa, johon on vielä muutamia paikkoja jäljellä!
Tervetuloa |
Holla!
ps. ainiin, turnauksenkin voitti joku. Tällä kertaa se oli Jasu. Hannibaalin blogi onnittelee!
Voittajan riehakkaat tuuletukset |
Oli taas se aika vuodesta, kun Montussa muistelimme hyvää peliystäväämme Japia. Viimeiset kaksi Japi Memorialia olin onnistunut voittamaan, joten lauantai oli taas toivoa täynnä.
Kuminatien Kyylän kanssa koitimme saada pikkukäteisiä pohjille, mutta vastakaikua emme saaneet, joten tyyydyimme nauttimaan virvoitusjuomia ja katselemaan Popedan keikkaa.
Huhut pokeribuumin loppumisesta olivat kuitenkin ennenaikaisia, sillä 17:30 starttiin ilmaantui lopulta jopa 18 pelaajaa!
Omaan pöytääni sain mm. Nikon, Sannin, Eeron, Isännän ja Hatun.
Heti turneen alkumetreillä ulkoilutin pinoa Eeroa vastaan ja 88:ni täydentyessä riverillä setiksi Ebon kuismat purivat pölyä.
Tuon jälkeen en sitten saanutkaan mitään järkevää aikaiseksi turneessa. Yhden hyvän maksun otin Samulia vastaan, kun nappasin kiinni sen bluffin.
Samuli sai kuitenkin kostonsa pari tuntia myöhemmin, kun astelin nätisti sen ansaan tasolla 300/600. Samuli limppasi etupellosta ja mä luulin olevani edellä ja tunkaisin KJs:llä kaiket n. 8k tms. Tähän Samulin AK:lta helppo maksu ja GG.
Tästä siirryimme availemaan käteispöytää Eeron kanssa (The Usual Suspects) ja pienen kinkkisession jälkeen saimmekin pöydän auki.
Käteisessä jatkui sama tarina, kun turnauksessa, eli olin semi korttikuollut ja sitten viimeistään flopit viuhuivat täysin ohi.
Jotenkin sain silti raavittua kasaan potteja sieltä täältä ja lopulta käteispöydän saldo oli maltillinen -60x bb.
Käteispöydän paras suoritukseni (tai paskin, luultavasti tämä) oli suoran kippaaminen sevenissä vihun KK62 pintaan.
Huonoin puolestaan oli Omahassa, kun pöydän pariutuessa en tajunut lähteä bluffaamaan Eeron melko ilmiselvää pikkuväriä pakkaan.
Huonoista pelisuorituksista huolimatta ilta oli leppoisa ja toivon mukaan saamme aikaan vielä ainakin yhdet pelit ennen marraskuun lopun/joulukuun alun Mestaruusturnausta!
Holla!
ps. Mainittakooon että illan finaalipöytä oli kaikkien aikojen heikkotasoisin. Kaiken kruunasi se, että head's upin pari joutui kyselemään sääntöjä hupin alkaessa. Hienotunteisuus-syistä emme julkaise tässä kaksikon nimiä.
Jo perinteinen Hannu Open -pokeriturnaus pelattiin Moision pokerimontussa toista kertaa historissa.
Edellisen kerran selviydyin Hannu Openissa voittajaksi Laten ollessa 2. joten tämän VSMO Summer Series -kiertueen osakilpailuvoitto oli puolustettavana.
Valittevasti kesän alku oli verottanut oallistujamäärää ja useilla Montun luottovetureilla oli jotain menoa. (Tuliaisia odotellessa!)
Lopulta saimme raavittua paikalle 8 peluria ja pelimuotona oli tällä kertaa tuttuakin tutumpi 20 rebuy.
Osallistujaluettelosta löytyivät allekirjoittanut, Isäntä, Juuso, Anssi, Janne, Jarppa, Mika ja Kapteeni, Lisäksi myöhemmin illasta käteispöytää tuli vahvistamaan stiimi.
Oma turneeni lähti liikeelle tuttuun tapaan leppoisan kippailun merkeissä, enkä kovin isoja potteja pelannut suuntaan tai toiseen. Jossakin blindien välisessä mittelössä Jarppaa vasstaan voitin semipotin osumalla keskipariin ja pari kertaan poimin preflop potteja AK/KK käsillä.
Turnauksen pahin bad beat osui hieman ennen re-buy ajan loppua, kun otimme Mikan kanssa pizzaflipin Opera Specialista. Skandaalinkäryisesti flippifloppiin tuli mustia kortteja ja jouduin puolikkaan pizzan maksumieheksi. (#laihis)
Rebuy-ajan jälkeen olin chipcounteissa jälkijoukoissa, mutta n. 7000:n pino add-onin jälkeen 75/150 -tasolla antoi taas mukavasti pelivaraa kippailuun.
Jotenkin onnistuin ajautumaan kuplaan, jossa olivat lisäkseni Janne, Kapteeni ja Isäntä. Kuplaa hinkattiin melkoo pitkään ja ison osan ajasta tilanne oli se, että vasemmalla puolellani Nikolla oli chipleadi ja vastaavasti Jannella ja Isännällä vähemmän merkkejä kuin mulla. Tuo tilanne sitten melko hyvin sitoi käteni yrittämästä mitään liian mielikuvituksellista.
Lopulta savun hävettyä Janne kuplasi. Sitten oli Isännän vuoro pudota, kun se törmäsi pienemmällä taskuparilla mun TT-hanskaan.
Head's upia Majurin kanssa väännettiin pidemmän aikaa, ja 20k/40k chipleadi vaihtui pariin otteeseen. Lopulta taisto taukosi, kun 1500/3000 tasolla hyökkäsin 44:lla ja Niko otti kopin K7:lla. Boardista ei apuja kummallekaan, joten chipit ja Hannu Open vol 2.:n voitto kärrättiin allekirjoittaneen suuntaan.
Tästä sitten vielä perinteiset käteispelit päälle, joita louhimme jonnekin puoli kolmen tienoille.
Siellä pari omahakättä tuli kalliiksi, kun ensin itselläni oli "kuivat naulat" J99 boardiin, johon Jannen kanssa menimme sisään. "Varustamon" KTTx kehittyi siitä lopulta suoraksi.
Toinen illan isompi tappio tuli sitten Jarppaa vastaan, kun tällä kertaa se oli Jarppa, jolla oli kuivat naulat. Lähdin kräkkäämään niitä KT86 tuplasuitti -virityksellä ja floppi QJx värin vedollani antoikin jo kivat n.70% toiveet voitosta. Tällä kertaa haaveet eivät realisoituneet ja pienen Jannen sivarin jälkeen potti lapioitiin Jarpan suuntaan.
Kokonaisuutena Hannu Open oli miellyttävä tapahtuma ja harkitsemme vahvasti tämän pitämistä VSMO-turnauskalenterissa.
Ohessa vielä Hannu Openeiden kunniataulukko vuosien varrelta:
2018: Hannu
2023: Hannu
Holla!